l u m i s i i v e t

  Kässäopinnoissani Jyväskylän Taitokeskuksella pääsen tekemään monenlaisia käsitöitä ja tutustumaan uusiin tekniikoihin. Opiskelu on todella inspiroivaa ja innostun helposti uusista taidoista. Viime syksynä olin Hexagon-punontakurssilla. Joitakin kuvia kurssin aikaansaannoksista olen jo jakanutkin Instagramin puolella. Ensimmäinen työni oli yllä olevassa kuvassa näkyvä kapea, lasipurkin päälle sopiva kori. Punonta oli korin pohjassa melko helppoa, mutta hankalaksi se muuttui, kun piti alkaa punomaan korin sivuja. Huomaan jälkikäteen, että ensimmäisessä työssäni punonta on selvästi löysempää kuin seuraavissa töissäni. Kori punottiin 3 mm leveillä rottinkisuikaleilla, joita liotettiin melko kuumassa vedessä ennen punontaa. Lasipurkkiin voi laittaa led-kynttilän tai -valot.  Seuraava työni oli leipäkoriksi suunnittelemani kori, joka on kyllä monikäyttöinen ja sopii hyvin myös kynttilöiden alle. Tosin kynttilöitä en tässä kyllä laittaisi palamaan. Olen laittanut värillisten kyntt...

  Olen ollut ensimmäisen kerran keramiikkakurssilla työväenopistossa jo joskus 90-luvulla. Opiskeluaikana sittein tein joitakin yksittäisiä töitä opintojeni aikana. Keramiikka on sen jälkeen jäänyt unholaan. Viime syksynä innostuin ja vietin pari viikonloppua keramiikkakurssilla Jyväskylän Taitokeskuksella.  Kurssi oli ihana ja nautin tekemisestä suuresti. Yksi valmistuneista töistä oli kynttilänjalka kruunukynttilälle. Jännitin vähän, kutistuuko savi poltoissa ja mahtuuko kynttilä ollenkaan paikalleen. Mutta pelko oli turhaa, kynttilänkolo oli juuri sopiva. Kynttilänjalka on tehty kivitavarasavesta. Lasittaessa valmista työtä en saanut kastettua koko kynttilänjalkaa lasitteeseen. Päätin korostaa vaaleiksi jääneitä kohtia maalaamalla ne vihreiksi.  Kynttilänjalka on ollut ahkerassa käytössä. Tuollaista meillä kun ei aikaisemmin ollutkaan. Väri on sopivan neutraali. Tykkään siitä, että arkiset esineetkin näyttävät kauniilta. Tämä on juuri sellainen. 

  Tämä kori on valmistunut jo melkein vuosi sitten, mutta postaaminen tänne on vain jäänyt. Olin viime keväänä Jyväskylän Taitokeskuksella Kiertotalouskurssilla. Siellä kokeilimme paperin laminointia. Siinä paperisuikaleita liisteiröidään päällekkäin jonkun muotin päälle. Itse kaipasin kotiin keskenräisille käsitöille koria. Päätin tehdä sellaisen.  Tein korin Ikean muovisen roskakorin päälle. Ensin päällystin roskakorin kelmulla. Sen päälle ensimmäinen kerros paperisuikaleita pelkästään veteen kastettuina. Seuraavien kerroksien paperisuikaleet laitettiin aina eri suuntaan kuin edellinen kerros ja suikaleet uitettiin liisterissä. Ylimääräiset liisterit vedeltiin väleissä sormilla tai käytöstä poistetulla pankkikortilla. Tärkeää on, ettei liisteriä jää liikaa paperisuikaleiden kerrosten väliin.  Viimeisen, ulommaiseksi jäävän kerroksen tein nuottipaperista. Leikkasin mattopuukolla aukot nahkakahvoille. Tämän jälkeen maalasin korin sisäpinnan mustalla akryylimaalilla. ...

Olen useammassakin yhteydessä kertonut, että meillä on kaksi sisäkissaa. Kissat ovat jo yli 10-vuotiaita ja tykkäävät nykään usein pötkötellä milloin missäkin. Kissoillamme ei ole lupaa olla sohvallamme eikä sängyissä, mutta nojatuolit ovat kissojen käytössä. Kynsiä silloin tällöin käytetään ja nojatuolien kangas onkin paikoin huonona. Yläkuvassa näkyy ongelma eli kankaan langat ovat useasta kohdasta katkailleet. Tämä kuva on nojatuolin yläosasta. Samaa pulmaa oli monessa kohdassa. Päätin kokeilla tuolien siistimistä. Otin ohuen virkkuukoukun, jonka työnsin pujotellen kankaan sisään. Koukulla koukkasin langanpään kankaan sisään.  Joissakin kohdassa vedin langan vain kankaan sisälle, enkä pujotellut sitä mitenkään.  Lopputulos on siisti ja kaikki langanpätkät on piilossa. Siististä nojatuolista voi nauttia jonkun aikaa, kunnes samanlaisen käsittelyn voi tehdä taas uudestaan.  Ihanaa, alkavaa viikkoa!

  Joulun alla, kiireisten työviikkojen jälkeen kaipasin sopivaa neuletyötä pään nollaamiseksi. Olin bongannut 11-12/2020 Suuri Käsityö-lehdestä ohjeen, joka vaikutti oikein hyvältä. Malli oli jotenkin sopivan perus, lankana oli edullinen, helposti saatavilla oleva Novitan Nordic Wool. Niinpä hain työmatkalla lähimarketista langat. Valitsin mielestäni parhaan värin eli joulun punaisen, sopivan pirteän ja moniin omiin vaatteisiini sopivan värin. Ohje oli selkeä ja ymmärrettävä. Työ eteni sujuvasti ja oli juuri sopivaa neulottavaa sarjojen katselun lomaan. Pintaneuleena on pidennettyä helmineuletta.  Neuletakin neulominen aloitettiin niskasta ja se neulottiin yhtenä kappaleena, ilman saumoja. Hihasilmukat jätettiin odottamaan ja hihat neulottiin lopuksi. Sovittaminen onnistui matkan varrella helposti eikä saumoja tarvinnut ommella. Neuloin s-koon mukaan, sovittelin välillä ja sopiva tuli.  Neuloin neuletakin 4 mm pyöröpuikoilla. Hihoja yritin ensin loopata, mutta palasin hyv...

Elämässä tarvitaan perusasioita. Mustat villasukat ovat juuri sellaiset. Neuloin ensimmäiset varpaasta varteen- villasukat looppaamalla joku aika sitten. Looppaaminen tuntui hankalalta ja neulominen "väärin päin" vaati paljon keskittymistä. Sukkien valmistuttua päätin, että samalla tavalla täytyy tehdä vielä toisetkin, vasta sen jälkeen voin sanoa, oliko tekniikka hyvä vai ei. Niinpä aloin neulomaan mustia perussukkia varpaista lähtien. Mustia siksi, että töissä käytän usein mekkoja mustien sukkahousujen kanssa. Jos varpaita palelee, mustat sukat sopivat kaikkien asujen kanssa. Lankana ohut villasukkalanka Neuloosista, merkkiä en enää muista.  Sukista tuli hyvät ja oikein sopivat. Tein yläreunaan joustavan päättelyn, mikä jätti yläreunan melko löysäksi. Toisaalta koko varsikin on melko löysä, joten se ei haittaa. Näiden sukkien valmistuttua voin sanoa, että looppaaminen ei ehkä ole kuitenkaan minun juttuni. Ja on ne sukat helpompi neuloa varresta alkaen.  ...

Minulle oli jäänyt muista töistä punaisia vohvelikangastilkkuja. Niistä halusin tehdä sellaisia joulukuusenkoristeita, joita lapsetkin voisivat askarrella. Tässä Käsityöbloggareiden joulukalenteripostauksessa esittelen teille joulukuusenkoristeen, jonka tekeminen sopii monen tasoiselle ompelijalle, isommalle tai pienemmälle. Itse olen tehnyt näitä alakouluikäisten kanssa.   Tässä ohje: Piirrä maalarinteippirullaa tai vastaavaa apuna käyttäen kaksi ympyrää vohvelikankaalle.  Pujottele valkoisella puuvillalangalla kuvioita osaan ympyrästä tai peitä koko ympyrä erilaisilla kuvioilla. Jos haluat helpoimman version, voit pujotella vain suoria viivoja ruutuja pitkin. Ideoita vohvelipujotuskuvioihin löydät esim.  Pinterest-sivultani.  Vohvelipujotus tuo ihanasti mieleen alakoulun käsityötunnit. Vaikka pujottelu on helppoa, saattaa innostus iskeä. Itselleni ainakin kävi niin, että aloin jo harkitsemaan isompien vohvelikangaspalojen hankintaa ja suunnittelemaan, mitä ...

  Tänä vuonna joulukuu tuli jotenkin yllättäen. Syksy tuntui pitkältä, mutta kuluikin loppujen lopuksi nopeasti. Minulla on ollut tapana askarrella adventtikynttelikkö tai vastaava joulunodotukseen. Tänä vuonna en ole sitä edes ehtinyt ajatella, mutta onneksi on näitä aikaisempien vuosien kynttelikköjä. Tänään sytytän ensimmäisen kynttilän toissa vuonna askartelemani kynttelikön kynttilään. Siihen olen käyttänyt kylpyhuoneen laatan, kynttilän pidikkeitä ja vanhoja avaimia. Postauksen pääset lukemaan tästä . Vuonna 2017 rakensin adventtikynttelikön eri kokoisista lasipulloista, joihin taivuttelin metallilangasta numerot. Asettelin pullot puiselle tarjottimelle, johon lisäsin vielä punaisen huopakankaan alle peittämään tarjottimen kuviot. Tämän kynttelikön postaukseen pääset tästä. Neljä vuotta sitten adventtikynttelikköömme kuului neljä valkoista pöytäkynttilää, joihin olin piirtänyt numerot kynttilävärillä. Kynttilät asettelin mummoni vanhan kakkuvuoan päälle. Alle laitoin pienen j...

  Kesällä olin pari viikkoa Taitokeskuksella metallilankapunontakurssilla. Kurssilla oli ihanaa ja nautin suunnattomasti, kun sain vain tehdä monenlaisia metallilankatöitä ja oppia uutta. Aikaisemmin postasinkin jo kurssilla tekemästäni lyhdystä.   Tänään esittelen teille kurssilla tekemäni tarjoilulautasen.  Opettajallamme oli mukana ideoinnin pohjaksi joitakin valmiita töitä. Yksi työ oli vastaava kuin tämä, minkä itse tein ja siinä oli todella kaunis, vanha lautanen. Muistin, että olin joskus ostanut kirppikseltä kauniin yksittäisen lautasen, mutta en vain tähän hätään löytänyt sitä.  Mutta etsiessäni lautasta, löysinkin kaapistani tämän punaisen ihanuuden. Se on mummoni vanhasta emalikattilasta kattilan kansi. Kattila on minulla kukkaruukkuna, mutta kansi on jäänyt kaappiin käyttämättä. Kannen nuppi oli helposti irrotettavissa ja kun kannen käänsi väärin päin, se oli aivan loistava tarjoilulautanen. Nupin reiästä sain myös paksummat metallilangat läpi ja niistä t...