Siirry pääsisältöön

Pitkät villasukat

Näitä onkin neulottu koko syksy. Vihdoin sain sukat valmiiksi. Olen kyllä hautonut sukkia aina välillä pitkiäkin aikoja lankakorin pohjalla odottelemassa inspiraatiota. Välillä vaan täytyi tehdä jotain muuta. Itsenäisyyspäivänä linnanjuhlia katsellessa päättelin kaikki kymmenet langanpätkät ja nyt sukat vihdoin pääsevät käyttöön.


Homma alkoi syyskuussa, kun löysin lankajemmoistani useampaa väriä Seitsemän veljestä-lankaa. Osa väreistä oli sellaisia, etten yksinään niistä tekisi itselleni mitään. Niitä oli jäänyt eri projekteista vuosien varrelta. Olin myös haaveillut jo kauan tekeväni itselleni raidalliset, pitkävartiset villasukat lämmittämään kotioloissa jalkojani. Niinpä päätin yrittää päästä jämälangoista eroon ja saada samalla itselleni raitasukat.


Aloitin sukat eräänä perjantai-iltana vanhan Koto-living-lehden ohjeen mukaan. Oli jotenkin sellainen sopiva neulomisolo, istuskelin työhuoneessani ja kuuntelin klassista radiokanavaa (ilmeisesti olen tulossa vanhaksi). Olin tyytyväinen, kun pääsin homman alkuun.

Tässä lähinnä itselleni muistiin varren neulontaohje:
Luo 52 silmukkaa. Neulo joustinneuletta 2-3 cm. Aloita sileä neule ja raitojen neulominen. Kun sukka on noin 20 cm, tee kavennuksia niin, että silmukoita jää 11 jokaiselle puikolle. Itse kavensin jokaisen puikon keskellä kerran ja lisäksi seuraavilla kerroksilla 1. ja 4. puikolla. Neulo varsi sopivan pituiseksi ja aloita kantapään tekeminen. Työssä on siis 44 silmukkaa. Kantalappuun 7+8+7 ja kantalapun reunoista poimitaan 12 silmukkaa. Kärkikavennukset tein puikon alussa ja keskellä kaksi oikein yhteen. Neuloin välikerroksen ilman kavennuksia.


Aloitin sukat harmaalla ja neuloin harmaalla myös kantapäät ja kärjet. Muutoin sukat on raidoitettu satunnaisesti eli sukat eivät ole keskenään samanlaiset. Oli hauska miettiä värien suhteita ja sopivuutta rinnakkain.


Tein värinvaihtokohdan joka kerta eri paikkaan. Kokeilin myös itselleni uutta tapaa, eli neuloin edellisen ja seuraavan värin langoilla muutaman silmukan. Siis niin, että muutama silmukka on neulottu kaksinkertaisella langalla. Niistä kohdista tuli hieman paksumpia, mutta ajattelin, ettei sitten tarvitse päätellä niin huolella. Päättelyt teinkin niin, että pujottelin lankaa vain hieman nurjalle puolelle. Oli siinä hommaa silti ihan tarpeeksi.



Tältä päättelyurakka näytti ennen linnanjuhlien alkua.


Hieman Peppi Pitkätossumaiset ja paikoin vähän muhkuraiset sukat, mutta mielestäni aika ihanat. Nämä sukat jalassa on jotenkin kotoisa ja lämmin olo.



Kommentit

  1. Oi, luin kerralla useamman postauksen. Joulunaluskiireet ovat vieneet laatuaikaa mennessään. Nyt sunnuntaiaamuna sain viimein sitä! Tosi kivoja postauksia, erityisesti himmelijuttu kiinnosti. Voisit joskus Kertuissa opettaa. Huomasin, että Harjun paperissa on paljon erilaisa pillejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuntuu joulunaluskiireet täälläkin. Kiitos! Pitäiskö pitää himmelitalkoot ;-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h