Siirry pääsisältöön

Mekko Ommellisen kankaasta


Tämä Ommellisen kangas on ollut jemmassa kaapissani ihan liian kauan. Vierailin neulekerho-ystävieni kanssa Ommellisella silloin, kun yritys oli vielä edellisessä paikassaan. Eli siitä on jo kauan. Olin ihaillut tätä värikästä Lacepath-kuosia ja päätin ostaa kangasta mekon verran. Kangasta ei taida enää saada ihan samanvärisenä, mutta muita värejä löytyy Ommellisen verkkokaupassa.


Ostosreissun jälkeen mekkokangas jäi kuitenkin käyttämättä. Syynä oli ehkä se, että aloin jännittämään kankaan kuvioiden kohdistamista. Ja mekon mallikin oli muka hukassa. Kässähamsterihaasteen innoittamana päätin ottaa kankaan työn alle. Eihän mikään onnistu, jos ei edes yritä.


Olin tehnyt Ottobren (5/2013) kaavoilla onnistuneen mekon aikaisemminkin. Kyseisessä mallissa oli raglan-hihat. Ajattelin niiden olevan vaikeammat kohdistaa kankaan kuvioiden vuoksi ja siksi päädyin tekemään hihat ja yläosan Ottobren 5/2013 Autumn Mood-mallin mukaan. Samalla kaavalla olen tehnyt aikaisemmin trikoopaidan


Olen piirtänyt kaavat itselleni jo vuosia sitten. En ollut ihan varma niiden sopimisesta minulle, koska muodot näköjään muuttuvat vuosien myötä. Jätinkin kappaleisiin varalta noin kahden cm:n saumanvarat ja tein lisäksi muotolaskokset taakse. Olin tyytyväinen kaavamuutoksiin. Mekosta tuli onnistunut ja selän muotolaskoksilla sain sen juuri sopivan istuvaksi minulle. 


Mekkokangas on todella laadukasta. Eron muihin trikookankaisiin huomasin heti, kun tätä kangasta aloin leikkaamaan. Kangas tuntuu pehmeältä ja se joustaa hyvin. Se on kuitenkin sopivan napakkaa ja tuntuu pysyvän hyvin kuosissaan. Tykkään kovasti kankaan väreistä. Valmiina mekko tuokin jo vähän kevättä näihin kovin harmaisiin päiviin ja siitä on kyllä huomattavasti enemmän iloa päällä kuin kankaana kaapissa.

Oikein hyvää ja pirteää alkavaa viikkoa!


Kommentit

  1. Onpa kaunis malli ja värit sopivat niin kevääseen, kuin syksyynkin. Sille on varmasti paljon käyttöä erilaisissa tilanteissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Riina! Tästä tuli kyllä hyvä perusvaate aktiiviseen käyttöön. Lisäksi kangas on niin kivan tuntuista, että uskon, että tästä tulee yksi lempimekoistani.

      Poista
  2. Kiitos, Marianne! Minäkin tykkään tästä. Helppo vaate töihin, eikä ainakaan ole synkän värinen :-)

    VastaaPoista
  3. Tekisi mieli hypistellä tuota kangasta. Tosi onnistunut mekko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ommellisella on myynnissä vastaavaa kuosia eri väreissä, jos kangas kiinnostaa. Se on kyllä kivan tuntuista. Kiitos, mekko onnistui hyvin minunkin mielestäni! Pääsee kyllä aktiiviseen käyttöön.

      Poista
  4. Tosi kaunis mekko! Minunkin teki aikoinaan mieli tuota kuosia, mutta jäi jostain syystä tilaamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meidän vierailu Ommellisella ajoittui sopivasti tämän kankaan aikoihin. Kuosi näyttää raikkaalta vuosien jälkeenkin. En ole ainakaan vielä kyllästynyt siihen. Tykkään erityisesti sen väreistä.

      Poista
  5. Ihana väripommi tuo mekko! Tulee kyllä niin kevät mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Sopii kyllä hyvin tähän vuodenaikaan. Taidan laittaa sen huomenna töihin :-)

      Poista
  6. Hienosti toteutettu pirteä mekko, johon sopivat monen väriset asusteet.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h