Siirry pääsisältöön

Kässähamsterihaaste -toukokuu


Kevät on edennyt huimaa vauhtia ja nyt ollaan jo toukokuussa. Tänä keväänä olen yllättänyt itsenikin nauttimalla puutarhatöistä. Ja vähän innostunutkin niistä. Meillä on ollut oma piha jo pitkään, mutta pihaan liittyvistä töistä en ole juurikaan tykännyt. Tänä keväänä minulla on ideoita ja toiveita paljonkin ja tuntuu, että puutarhassa voisin puuhastella vaikka joka päivä. Se on tainnut vaikuttaa siihen, että neulonta- ja ompeluhommia on tullut tehtyä vähän vähemmän.

Mutta olen minä silti niitä käsitöitäkin tehnyt. Kässähamsterihaaste on kyllä oikeasti saanut minut tarttumaan keskeneräisyyksiin ja penkomaan kaappien materiaaleja. Koko alkuvuonna olen ostanut vain yhden uuden mekkokankaan Jyväskylän kädentaitomessuilta. Tällä hetkellä on työn alla huhtikuun alussa esittelemäni kirjoneuletakki, johon käytän Seitsemän Veljestä-lankojani. Voi olla, että työn edistyminen tyssää lämpimiin ilmoihin, mutta sitten jatkan sitä syksymmällä. 


Viime keväänä sain Saara Toikan Kesäneuleita- kirjan arvioitavaksi. Tykkäsin useammasta kirjan mallista, mutta en heti ryhtynyt neulomaan mitään niistä. Loppukesällä, kun helteitä oli jatkunut jo kauan, päätin aloittaa oman kesäneuleeni. Malliksi valikoitui mieleisin koko kirjan malleista, Lilia. Pengoin lankavarastojani ja löysin pikkukerän paksua puuvillalankaa, jota oli jäänyt lapselleni neulomasta kesäneuleesta (kuvassa yläpuolella) vuosia sitten. Kesäneule oli harmillisesti jäänyt käyttämättä. Se sopi minunkin päälleni, mutta minäkään en tullut käyttäneeksi sitä. Päätin purkaa käyttämättömän neuleen, josta saisin langat uuteen, parempaan kesäneuleeseen. Lisäksi tarvittiin ohutta virkkauslankaa, jota löytyi myös kaapeistani. Olin saanut mummoni vanhaa, luonnonvalkoista virkkauslankaa ison kerän (tai rullan). En ollut aloittaessani yhtään varma, riittävätkö langat, mutta päätin kokeilla.


Aloitin neuleen neulomisen viime vuoden elokuussa. Tykkäsin ohjeesta. Se oli selkeä ja helposti ymmärrettävä. Ohjeessa oli myös silmukoiden määriä tarkistusta varten pitkin matkaa, mikä helpotti neulomista. Malli eteni kivasti kahden eri paksuisen langan vuorotteluilla. 


Neule eteni hyvää vauhtia, mutta kesä kuitenkin loppui ja neule jäi viimeistelyä vaille valmiiksi. Nyt se on, sopivasti tulevan kesän kynnyksellä, valmis. Kuvanottohetkellä neule oli vielä kostutusta vailla ja pienet muhkurat ja epätasaisuudet onneksi siitä vielä tasoittuvat.


Onko sinulla kaapeissasi keskeneräisiä töitä, jotka pienellä panostuksella saisit valmiiksi ja käyttöön? Tai lojuuko varastoissasi kankaita tai lankoja, joista voisitkin miettiä seuraavan toteutettavan käsityösi, ennen kuin ostat uusia materiaaleja? Lähde mukaan minun ja Craft Candidate-blogin Teresan kanssa aloittamaamme kässähamsterihaasteeseen. Lisää haasteesta löydät täältä. Jos kirjoitat haasteen toteuttamisesta blogiisi, voit linkittää postauksen tämän postauksen lopussa olevaan linkkiketjuun. Linkitysmahdollisuus toimii toukokuun loppuun asti, jonka jälkeen postaan taas uuden postauksen linkkiketjuineen. Olisi kiva, jos kävisit kommentoimassa myös muiden haasteeseen osallistuneiden postauksia. Tämä tulee olemaan koko vuoden haaste meille itsellemme ja kaikille asiasta innostuneille. #kässähamsterihaaste2019 -hastagilla voit myös merkitä kuvasi somessa. 


Tänään, vapunpäivänä, tämä uusi kesäneule ei vielä päässyt päälleni. Sen verran vapun sää on noudatellut vanhaa kaavaa. Mutta kesä lähestyy ja lämpimät päivät ovat edessä (en meinaa uskoa säätiedotuksen sitä osaa, että perjantaina sataisi taas lunta). Ihanaa toukokuuta sinulle! Nautitaan keväästä ja toivottavasti myös auringosta!




Kommentit

  1. Onneksi ei ole keskeneräisiä töitä, kuin sukat. En enään tee puseroita ym.
    Hienon puseron oot tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija! Mä innostun niin helposti uusista käsitöistä, että saatan aloittaa uuden, vaikka edellinen on vielä kesken. Mutta kyllä ne työt aina joskus valmistuu. Sukkien neulominen onkin sopivaa puuhaa, niitä voi tehdä missä vaan ja harvoin jää keskenkään.

      Poista
  2. Aivan ihania neuleita sulla työn alla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maria! Keväiset puutarhahommat ovat vieneet kyllä aikaa neulomiselta, mutta eiköhän siihenkin aikaa välillä löydy.

      Poista
  3. Heipä hei, olen jälleen mukana toukokuun kässähamsterien kokouksessa! Kaikella rakkaudella säilötyt kankaat ompelin housuiksi.

    Onpa ilmeikäs neule. Ja uskon kyllä että on ollut mieluinen neulottava, raidat rytmittävät tosiaan neulomista ja valmista tulee huomaamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että olet mukana, Johanna! Paita oli kyllä oikea kesäneule. Se ei juurikaan hiostanut käsiä ja valmistui vauhdilla. Kohta sen saa laittaa päälleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h