Siirry pääsisältöön

Nostalgiset tuikkulyhdyt

Rakastan vanhoja valokuvia ja niiden selailua. Olen saanut isovanhempieni vanhat albumit sähköisessä muodossa itselleni. Ihana sukulaiseni on tallentanut ne aarteiksi meille jälkipolville. Kuvien yhteyteen on tallennettu myös tietoa kuvien henkilöistä ja kuvauspaikasta.

Tänä viikonloppuna vietimme perhepiirissä tuplasyntymäpäiviä. Sankarit eivät halunneet mitään lahjaksi, joten ajattelin ilahduttaa heitä nostalgialla, johon ei ole juuri euroja käytetty. Päätin tehdä juhlapaikalle koristeeksi vanhoilla valokuvilla koristellut tuikkulyhdyt. Juhlan jälkeen päivänsankarit saivat viedä ne kotiinsa. Idean sain selaamalla ystäväni jouluaskartelulehteä. Sieltä mieleen jäi vanhojen rakennusten ja maisemien silhuetit, joista oli tehty kauniit lyhdyt. Toteutin lyhdyt kyllä ihan omalla ajatuksella, nimittäin lehdessä kuvat oli kiinnitetty lyhtyihin vain väliaikaisesti.


Löysin Fidan kirpputorilta muutaman sylinterin muotoisen tuikkulasin. Niihin aloin etsimään sopivia valokuvia. Etsin kuvia lähinnä päivänsankareiden lapsuuden kodista.


Tulostin kuvat mustavalkoisena ihan tavalliselle kopiopaperille. Koska tekniset asiat eivät ole vahvuuksiani, jouduin tulostamaan kuvia useampaan kertaan ennen kuin niistä tuli sopivan kokoisia. Leikkasin rakennukset ja maisemat irti niin, että yksinkertaisesti poistin kuvasta taivaan. Sovittelin kuvaa lasin päälle ja leikkasin alaosasta paperia hieman koveraksi, että sain paperin siististi taipumaan sylinterin muotoon. Ihan täydellisesti se ei kuitenkaan onnistunut, mutta armahdin itseäni ja ajattelin, että tässä työssä ajatus on tärkein.

kuvansiirto lasille

En halunnut siirtää kuvia lasiin kuvansiirtotekniikalla, koska silloin rakennuksista olisi tullut peilikuvia. Tein Eri Keeperistä ja vedestä seoksen, johon käytin suunnilleen saman verran kumpaakin. Levitin liimaseosta siveltimellä lasin pintaan ja painoin kuvan kiinni lasiin. Sivelin liimaseosta vielä kuvan päälle. Annoin työn kuivua. Kahteen lasiin levitin vielä toisenkin kerroksen liimaseosta, koska kuva ei näyttänyt mielestäni tarpeeksi kiiltävältä.


valokuvalyhty

Yhteen lasiin valitsin kuvan, jossa on sisarukset kuvattuna joskus 50-luvulla. Tämä kuva oli kooltaan pienin ja siksi helpoin kiinnittää. Isoimmat meinasivat kostuessaan hieman rypistyä.


Kuivuneet työt viimeistelin kostuttamalla vanupuikolla valokuvan reunoissa olevia liimajälkiä ja pyyhkimällä ne talouspaperilla.


Näiden lyhtyjen valo tuo ihanasti mieleen muistoja menneestä.



Kommentit

  1. Ihana idea! Tuota voisi hyödyntää muuallakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niin voi, helppo idea ja tarvikkeet ei paljon maksa.

      Poista
  2. Tulipa hienoja ja varmasti mieluisia. Taas niin onnistuneet kuvat tässä postauksessa!! t:Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ja kiitos sulle ideasta! Olihan sitä pientä tuskastumista havaittavissa onnistumisen edellä, mutta sain ajoissa valmiiksi ja hyvä tuli.

      Poista
  3. Onpa hauskat kynttilälasit! Varmasti mieluisat sankareille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli sankareidenkin mieleen. Lapsuusmuistot lämmittävät aina :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h