Siirry pääsisältöön

Pyöräilylapaset

Ensimmäinen postaukseni blogissani oli virkattu raitapaita polkupyörääni. Sillä samaisella pyörällä olen koko syksyn polkenut töihin lähes joka päivä. Pyrkimys tietysti olisi, että joka päivä. Aamut ja myös iltapäivät ovat nyt syksyn aikana olleet todella pimeitä. Usein olen ajellut varovasti varsinkin tien ylityksissä, kun autoilijoiden huomaamisesta ei voi aina aamukiireessä olla varma. Minulla on pyörässä lamppu, joka on aina ajaessa automaattisesti päällä. Takakorissa olevassa laukussa on myös heijastin ja pyörän takana normaali kissansilmä. Perusturvallisuudesta on siis huolehdittu. Mutta itsekin autoillessa huomaan, että pyöräilijöitä on välillä, varsinkin sateella, erittäin vaikea havaita.

Heijastinliivit eivät kaupassa kovin paljon maksa. Löysin kuitenkin kotoa Tekniikan Maailman lehtitilauksesta lahjana miehelleni tulleen XXL-kokoisen heijastinliivin, joka oli käyttämättömänä. Se päällä olen polkenut viime kuukaudet töihin. Joka kerta liivin päälle pukiessa mietin, että osaisinhan minä tämän liivin pienentääkin itselleni sopivaksi. Tosin, en muutenkaan pyöräillessäni näytä parhaimmalta, joten yksi jättikokoinen heijastinliivi ei nyt niin haittaa ;-)

Joululomalla päätin kuitenkin pienentää liivin sopivaksi. Helposti olka- ja sivusaumoista vähän sisään. Lisäksi lyhensin hieman helmaa. Ompelin heijastinnauhaa myös TN-mainoksen päälle.

Pimeällä pyöräillessäni olen myös miettinyt suuntamerkin näyttämistä. Kun pimeässä heilautan kättäni jompaan kumpaan suuntaan, ei kukaan välttämättä näe sitä. Tähänkin turvallisuusasiaan piti lomalla paneutua.


Neuloin Novitan ohjeilla isot lapaset Huopanen-langasta. (Minun ohjeeni oli hieman erilainen, kuin tuo Novitan linkistä löytyvä. Aikaisempaa ohjetta en enää löytänyt. Periaate on kuitenkin sama.)  Lapaset valmistuivat nopeasti, vaikka neulottavaa olikin normaalia enemmän. Virkkasin lapasten reunaan vielä kolme kerrosta kiinteitä silmukoita ja kolme kerrosta viiden ketjusilmukan kaaria. Viimeiseen kaareen lisäksi 3 kiinteää silmukkaa, 3 ketjusilmukkaa ja vielä 3 kiinteää silmukkaa. Ajattelin näin välttää ranteiden palelun.


Sitten vaan lapaset pesukoneeseen. Novitan ohjeiden mukaan pesin lapaset 40 asteessa, mukana muutama pikkupyyhe ja vähän pyykkipulveria. Lapasten peukaloihin ja kämmenosaan olin taitellut pakastuspussit estämään yhteen huopuminen. Huovutus onnistui hyvin ja pitsikuviokin tulee hyvin esiin. Lapasista tuli paksut ja lämpimän tuntuiset.

Siihen suuntamerkin näyttämiseen vielä. Leikkasin heijastiliivin sivusaumojen ylimääräisistä palasista heijastinpyörylöitä. Niitä ompelin käsin lapasten molemmille puolille. Ompeleminen oli alkuun hieman hankalaa, kunnes keksin, ettei neulalla tarvitse mennä nurjalle puolelle ollenkaan. Lapasten huopa oli niin paksua, että lankaa pystyi kuljettamaan pyörylältä toiselle oikealta puolelta. Nyt on lapasissa suuntamerkin näyttämistä varten heijastimet.




Ensi viikoksi luvattiin kylmenevää säätä ja melko kireääkin pakkasta. Saas nähdä, tarkenenko pyörän selässä (vai iskeekö mukavuudenhalu ja turvaudun autokyytiin).



Pirteitä pakkaspäiviä teille :-)

Kommentit

  1. Tosi ihanat!
    Turvallisuuskin voi olla kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin voi. Katotaan nyt tarkeneeko noilla, mut ainakin näkyvyys hieman lisääntyi.

      Poista
  2. Todella ihanat! Ja aivan mahtavat nuo lamppukorvikset pari postausta sitten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itsekin tykkään lamppukorviksista tosi paljon. Olivatkin jo joulun alla käytössä moneen kertaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la