Siirry pääsisältöön

Kesäkorvakoruja

Talvella tulee liiankin helposti käytettyä vain mustia tai ainakin tummia vaatteita. Kesällä sitten auringon valossa huomaa tarvitsevansa värejä. Ja kun värejä on vaatteissa, niitä tarvitsee myös koruihin. Tein fimo-massasta muutamia yksinkertaisia korvakoruja kesävaatteiden väreihin sopiviksi. 


Kirkkaan keltaisesta fimosta pyörittelin pienen pallon, jonka litistin lätyksi. Takapuolelle painoin nappikorvakorun pohjalla pienen pyöreän painauman, johon korvakorupohja oli helppo liimata. 


Turkoosista massasta muotoilin pitkulaisen palan, jonka taakse tein samanlaiset painaumat korvakorua varten. Paistoin palat ja annoin jäähtyä. Liimasin kuumaliimalla palat korvakorupohjiin.


Hehkulamppukorviksien idean sain Pinterestistä. Ensin tein valkoisesta massasta pisaran muotoiset lamput. Harmaan massan pyöritin pitkäksi, ohueksi pötkyläksi. Sitä yritin sitten pyörittää nätisti valkoisen lamppukappaleen ympärille lampun kannaksi. Tämä ei onnistunut ihan ensimmäisellä kerralla. Ja yllättävän vaikeaa oli ensimmäisen onnistuneen jälkeen saada toinen samanlainen. Tökkäsin vielä yläosan keskelle pätkän hopeoitua korulankaa. Paistamisen jälkeen katkaisin pätkän sopivaksi ja kiepautin siitä lenkin, johon laitoin korvakorukoukun.


Kesäkorvikset ovatkin keikkuneet kesän aikana korvissa. Talvellahan näitä voi käyttää niiden mustien vaatteiden piristäjinä, niin tulee vähän väriä siihenkin vuodenaikaan. 


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta