Siirry pääsisältöön

Käsityöharrastajan korvakorut

polkka jam kortti

Nämä ovat käsityöharrastajan korvakorut. Koruissa on juuri niitä asioita, joista pidän, lankakerä, puikot ja ompelukone. Saksetkin kuuluvat tietysti mukaan. Siksi, koska niitä tarvitsee usein ja koska ne olivat pieninä korunosina aika söpöt. 

käsityöaiheiset korvakorut

Olen kerinyt turkoosia virkkauslankaa pienelle kerälle ja liimannut langanpään Eri Keeperillä kiinni kerään. Kerän läpi työnsin pätkän hopeoitua kuparilankaa, jonka päihin tein pienet silmukat. Ylempään silmukkaa pujotin valmiin korvakorukoukun, joka on sterling-hopeaa. Alempaan silmukkaan pujotin pienemmän kuparilanganpätkän, jonka alempaan lenkkiin laitoin ompelukoneen tai sakset. Korunosat olen ostanut kauan sitten varastoon ja nyt, kun käytin niitä, en enää muistanutkaan ostopaikkaa. Lankakerän läpi pujotin vielä puikoiksi valmiit tasapäiset korupiikit, joihin laitoin pienet liimatipat ennen pujottamista. Käytössä ne hieman liikkuvat, mutta eivät ole kuitenkaan irronneet.

lankakeräkorvakorut

Näistä on tullut ehdottomasti yhdet lempikorvakoruistani. 

Kuvissa näkyvän, pienessä kehyksissä olevan tekstin olen leimaillut.  Teksti on niin sopiva myös minulle. Ajatus on Matissen. Sen myötä luovuutta ja rohkeutta sinunkin päivääsi!

arabia kahvikuppi
Kuvan kortti Polkka Jamin. Kuvan peilissä vilahtaa myös mukana häärineen kissamme häntä ;-)

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Kiitos, nää on omatkin lempparini. Ehkä virkkuukoukku vielä puuttuis...

      Poista
  2. Voi jestas, kuinka veikeät :). Tämmöisethän munkin pitäisi tehdä, mutta punaisilla kerillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Krista! Samanlaiset vaan työn alle👍

      Poista
  3. Ihanat korvikset, ihan mahtava idea! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h