Siirry pääsisältöön

Turbaanipyyhe

Sain kesän alussa anopiltani vanhoja, mutta ihan hyväkuntoisia pyyhkeitä. Olin juuri lukenut Eilen tein - blogista ohjeet turbaanipyyhkeen ompeluun. Sellaista oikeasti tarvitsin. Saunan jälkeen paksut hiukseni ovat pitkään märät ja normipyyhe on turhan iso ja painava. Eikä kylpypyyhe oikein edes pysy päässä. Vanhoista pyyhkeistä uskalsin lähteä kokeilemaan, olisiko turbaani minulle sopiva ja käytössä toimiva. 

Leikkasin pyyhkeestä Eilen tein-blogin ohjeen mittojen mukaiset kappaleet ja ompelin saumurilla sauman. En malttanut vaihtaa edes mustia lankoja valkoisiin. Toiseen päähän ompelin kuminauhan pätkän ja toiseen päähän mustien saumurilankojen kaveriksi mustan napin.

turbaani ompelu

Turbaani onnistui kerralla. Ja se on osoittautunut käytössä ihan loistavaksi. Ompelin itselleni vielä toisenkin ja käytän niitä aina suihkun jälkeen. Turbaani on päässä kevyt ja se pysyy hyvin paikoillaan. Se myös imee vettä hiuksista. Märät hiukset eivät kastele vaatteita eikä minua ainakaan palele niin helposti, kun on turbaani päässä.

turbaanipyyhe diy



Turbaanipyyhe olisi loistava joululahjavinkki. Käytännöllinen, mutta nopea ja helppo tehdä. Suosittelen kokeilemaan.

Aurinkoista viikkoa!

Kommentit

  1. Näppärä kapistus! Minun pitäisi ommella vanhoista pyyhkeistä taas uusi kylpytakki lapselle. Tein yhden jo vuosia sitten mutta sehän on jäänyt tietysti pieneksi jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näppärä tosiaankin. En aikaisemmin tiennyt edes tarvitsevani turbaanipyyhettä, mutta nyt tiedän. Kylpytakki tosiaan olisi myös mahdolinen pyyhkeiden kierrätyskohde. Ja lasten kylpytakkiin ei niin paljon kangastakaan menisi. Mulla on vielä muutamia pyyhkeitä ja mietin itse jonkinlaista mattoa niistä. Katsotaan nyt, toteutuuko idea...

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin oikein neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tullut tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkave

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Avainkaulanauhoja työpäivään

Töissä on hyvä, että avaimet ovat aina käden ulottuvilla. Kätevintä on roikottaa niitä kaulassa, jolloin ne eivät unohdu mihinkään pöydän nurkalle. Kaikissa vaatteissakaan ei ole aina taskuja, johon avaimet kätevästi saisi. Tällaisin ajatuksin aloin tekemämään itselleni avaikaulanauhoja, koska kyllästyin ei niin kovin kauniisiin mainoskaulanauhoihin. Huomasin myös, että todella pienellä väkertämisellä saa työpäivää piristävän asusteen valmiiksi. Nämä avainkaulanauhat kuuluvat pika-askarteluihin, ainakin helmiversioiden osalta. Eli tällaisen ehtii vielä pyöräyttää vaikka ystävälle lahjaksi huomisen ystävänpäivän kunniaksi. Varsinkin, jos kotona sattuu olemaan oikeanlaisia tarvikkeita. Valkoinen helmiavainnauha on tehty puuvillaisesta mustasta nyöristä ja valkoisista puuhelmistä. Taitoin pitkän nyörin kaksinkerroin ja laitoin keskelle avainrenkaan. Perään vuorotellen solmu ja helmi, niin monta kertaa kuin helmiä haluaa laittaa. Nyörin päät voi solmia niskan taakse yhteen