Siirry pääsisältöön

Ristipistotyyny


Minä kaipaan kesäisin kirjontatöitä. En tiedä, mistä se johtuu, mutta olen vuosien aikana huomannut tällaisen ilmiön. Viime kesänä miettiessäni, millaista kirjontatyötä alkaisin tekemään, muistin vuosien takaisen ajatuksen. Olin ensin lainannut kirjastosta Nina Granlund Sætherin Tyynykirjaa ja myöhemmin ostanut saman kirjan itselleni. Kirjassa oli paljon kivoja ideoita ja yksi oli ristipistotyyny tekstillä Nothing to do. 


Tämän tyynyn päätin kirjoa itselleni. Tyynyssä on hyvät värit ja tykkään sen kuvioista ja ajatuksesta. Kaapistani löytyi ristipistoja varten aida-kangasta ja sopivia kirjontalankojakin. Myös tyynyn takaosassa ole lakanakangas ja vanha tyyny ovat omasta takaa. En siis ostanut tähän työhön mitään uusia materiaaleja.


Pistelin ristipistoja viime kesän automatkoilla, mökkireissuilla, laiturilla ja terassilla. Jatkoin vielä syksyn pimeinä iltoina ja vähän talvellakin. Hiihtolomalla päätin tehdä ristipistot loppuun ja ommella valmiin työn tyynyksi. Ompelin tyynyn tyynyliinamalliseksi, niin, että toisessa sivussa on aukko. Siistimpi siitä olisi tullut, jos olisin jaksanut ommella takakappaleeseen vetoketjun. Mutta tällä kertaa ei vain huvittanut.



Nyt tyyny on valmis ja ilostuttaa sohvalla minua joka päivä. Se sopii aika hyvin tähän koronakaranteeniaikaan, jos aika tulee pitkäksi eikä keksi mitään tekemistä. Itselläni sitä ongelmaa ei kyllä ole. Keskeneräisiä käsitöitä on riittävästi ja materiaalejakin kaapista löytyy. Mukavia kotoilupäiviä! Koitetaan pysyä terveinä!


Kommentit

  1. Tuo on tavallaan myös hyvä muistutus, että välillä voisi myös olla ihan rennosti ja tekemättä mitään. Minullakaan ei ole kyllä ollut sellaista tilannetta vielä koskaan, että mitään tekemistä ei olisi. Kotoa löytyy kaikki kivat harrastukset ja niitä voi keksiä aina lisää, jos edelliset loppuu.

    En ole vuosiin kirjonut mitään, vaikka ennen tein paljonkin kirjotatöitä. Sait tällä tyynylläsi ihanan innostuksen kipinän heräämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että inspiroiduit. Kirjontatyöt sopii mun mielestä ihan loistavasti lämpimään vuodenaikaan, kun villaiset kutileet ovat liian lämmittäviä. Ehkä keksit jonkun kivan kirjontamallin täksi kesäksi.

      Poista
  2. Voi että, olet tehnyt hienon tyynyn! Minulla on tuo sama kirja, ja olen joskus miettinyt, että pitäisi tehdä meidän Super Mario -fanillemme tuo tyyny tai käyttää kuviota johonkin muuhun työhön. En vain tykkää kirjomisesta, joten pitäisi melkein tehdä neuloen tai virkaten ja vähän soveltaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Teresa! Tuossä Tyynykirjassa on kyllä monta mukavaa mallia. Jos kirjonta ei innosta, saman kuvionhan voisi neuloa. Onneksi sä osaat soveltaa ohjetta ja tehdä vielä paremman.

      Poista
  3. Ihan valtavan hieno ♥! En ole ikinä kokeillut ristipistoja, se olisikin kiinnostava uusi kokeilu. Mistähän löytyisi kiinnostava malli...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna! Ristipistot on mun mielestä kirjontapistoista helpoimpia. Malleja löytyy hyvin vaikka Pinterestistä ja voit hyvin aloittaa jostain pienestä kuviosta. Tsemppiä uusiin kokeiluihin, ne saattaavat viedä mukanaan :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h