Siirry pääsisältöön

Betoniaskartelua osa 1

Jokunen viikko sitten, silloin kun ei vielä ollut kesä, olin viikonloppua viettämässä ystävien mökillä. Viimeksi tavatessamme meillä oli askarteluteemana himmelit. Tällä kertaa päätimme tehdä betonitöitä. Päätöksen jälkeen alkoi Pinterestin selaaminen ja betonityöideoiden metsästäminen. Niitä löytyikin aika paljon. Hyvien, toteuttamiskelpoisten ideoiden löytämisen jälkeen piti miettiä, mihin muotteihin betonia voisi valaa, että saisi ideat vielä toteutettuakin.

Kuvassa himmeli ja mökin olohuoneen seesteää sisustusta


Teimme pahvista erilaisia muotteja, joihin laitoimme vahvistukseksi ilmastointiteippiä. Kotoa oli myös haalittu kasaan erimuotoisia tyhjiä jugurttipurkkeja ja kannustettu perhettä syömään tietynlaisissa rasioissa olevaa ruokaa. Yksi ideoistani oli valokuvateline (idea Pinterestistä), jota varten tein pahvista kapean, pitkulaisen muotin. Muotti oli Ikean valokuvakehyksistä irrotettujen lasilevyjen levyinen.


Betoni sekoitettiin porakoneen vatkausterällä (ei ehkä virallinen nimi).


Betonin kauhominen muotteihin toi elävästi mieleen lapsuuden kuraleikit. Tässä tehtiin ihan samanlaisia hommia, kurahousut vain puuttuivat. Nekin kyllä olisivat ehkä olleet tarpeen. Täytimme muotit kertakäyttölusikoilla ja välissä aina kopauttelimme muottia, että massa täyttäisi muotin kokonaan. Betonimassaa riitti aika moneen työhön.


Yllä olevassa kuvassa valokuvateline on kuivumassa. Laitoin siis muotin pohjalle betonimassaa ja painoin lasit massan keskelle hieman vinoon. Muotista tuli vahingossa sopiva myös kuivumista ajatellen. Lasit nimittäin voivat nojata muotin reunaan ja näin betoni kuivuu juuri oikeaan muotoon.


Toinen toteuttamani idea löytyi myös Pinterestistä. Selkeä kirjatuki tuntui helpolta idealta, mutta senkin toteuttamistapaa piti miettiä. Päädyin täyttämään tyhjän mehupurkin (joka harmikseni oli jo ehditty litistämään kierrätystä varten) osittain, ehkä noin kolmasosan verran. Asettelin betonilla täytetyn mehupurkin vinosti kuivumaan hiekkaan niin, että mehupurkin pohja kuitenkin peittyi.

Annoin töiden kuivua noin viikon verran. Sen jälkeen irrottelin työt muoteista ja rapsuttelin kuivia reunoja siistimmäksi. Muuta en sitten betonituotteille oikein tehnytkään. Tässä muutama töistä valmiina ja jo paikkansa kodistamme löytäneinä.







Kiitos, Jonna, inspiroivasta seurasta ja askartelumahdollisuudesta loistavissa puitteissa <3

Luulenpa, että saatte vielä lukea postauksen otsikolla Betoniaskartelua osa 2, kunhan ehdin kuvailla valmiita töitä.

Aurinkoista ja keväistä viikkoa! Kohta jännitetään Leijonien peliä värikäs kesävirkkuu käsissä. Jospa virkkaaminen hieman helpottaisi jännitystä :-)


Muita betonitöitäni löytyy täältä: kynttilän alustoja ja kuppeja ja betoninen talo
                                                     kukkaruukku
                                                     kynttilänjalka ja lamppu
                                                     lisää kynttilänjalkoja
                                                     kaulakoru ja korvakorut
                                                     yhden kukan maljakot

Kommentit

  1. Hienoja betonitöitä! Hyvää alkavaa kesää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Näitä oli kiva tehdä. Ihan kaikki ei kyllä onnistuneet, mutta onneksi edes osa ;-) Kiitos, samoin hyvän kesän toivotukset sulle! Toivotaan kesään paljon lämpöä ja kiireettömiä hetkiä vaikka betonitöiden tai muiden käsityöjuttujen parissa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin oikein neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tullut tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkave

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Avainkaulanauhoja työpäivään

Töissä on hyvä, että avaimet ovat aina käden ulottuvilla. Kätevintä on roikottaa niitä kaulassa, jolloin ne eivät unohdu mihinkään pöydän nurkalle. Kaikissa vaatteissakaan ei ole aina taskuja, johon avaimet kätevästi saisi. Tällaisin ajatuksin aloin tekemämään itselleni avaikaulanauhoja, koska kyllästyin ei niin kovin kauniisiin mainoskaulanauhoihin. Huomasin myös, että todella pienellä väkertämisellä saa työpäivää piristävän asusteen valmiiksi. Nämä avainkaulanauhat kuuluvat pika-askarteluihin, ainakin helmiversioiden osalta. Eli tällaisen ehtii vielä pyöräyttää vaikka ystävälle lahjaksi huomisen ystävänpäivän kunniaksi. Varsinkin, jos kotona sattuu olemaan oikeanlaisia tarvikkeita. Valkoinen helmiavainnauha on tehty puuvillaisesta mustasta nyöristä ja valkoisista puuhelmistä. Taitoin pitkän nyörin kaksinkerroin ja laitoin keskelle avainrenkaan. Perään vuorotellen solmu ja helmi, niin monta kertaa kuin helmiä haluaa laittaa. Nyörin päät voi solmia niskan taakse yhteen