Siirry pääsisältöön

Pieniä yllätyksiä

Minulle tärkeiden ihmisten pitää näkyä myös liikenteessä, ettei heille satu mitään. Sen vuoksi askartelin läheisilleni joulukortin kaveriksi pienen heijastimen. Olin opetellut tuohitähden tekemistä jo aikaisemmin ja minulla oli ohje tulostettuna. Silti etsin lisäohjeitä netistä, kun tuntui, ettei homma oikein lähde sujumaan. Täällä on hyvä ja selkeä ohje. Itse hieman vielä yksinkertaistin mallia.


Olin ostanut heijastinnauhaa jo vuosi sitten käsityömessuilta. Toinen nauha oli leveämpää ja leikkasinkin sen keskeltä puoliksi. Harmikseni en löytänyt messuilta molemmilta puolilta heijastavaa nauhaa.


Taittelu oli aika mukavaa, kun vauhtiin pääsi. Jäykempi nauha osoittautui tehdessä paremmaksi, koska siihen pystyi tekemään pitävämmät taitokset. Kun tähdet olivat valmiit, liimasin nauhojen päät Eri Keeperillä. Tein revolveripihdeillä reiän, johon pujotin mustaa puuvillalankaa. Vielä muutama helmi koristeeksi, solmulla kiinni ja musta hakaneula kiinnitystä varten.


Paketoin pienet yllätykset pakettiin, joka mahtui hyvin kirjekuoreen. Nyt heijastimet ovat jo saajillaan (toivottavasti) käytössä. 


Heijastintähdistä jäi pätkiä heijastinnauhaa, joille mietin käyttöä. Korvakoruja ei koskaan ole liikaa, joten päätin tehdä pienemmät tähdet korviini. Leikkasin nauhan keskeltä kahtia niin, että sain kapeat (noin 4-5 mm) nauhanpätkät. Niistä taittelin itselleni heijastavat korvakorut samalla idealla. Nauha loppui hieman kesken, joten tähteen tuli vain neljä sakaraa kahdeksan sijaan. Näistä ei ehkä ole ihan heijastimiksi pienen kokonsa vuoksi, mutta saattaa niistä jotain valoa heijastuakin. Kuvaustelineenä toimii kirppikseltä löytämäni venäläinen teepurkki, joka on meillä purkkapurkkina. Samanlaisessa mummoni säilytti aikoinaan keittiössään teetä.


Kommentit

  1. Onpa söpöjä! Näistä hehkuu sellainen perinteikkyys ja tyylikkyys. Näissä näkyy myös käsillätekemisen taito. Varmasti mieleisiä jokaiselle saajalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin tykkäsin näistä ja myös näiden antamisesta. Innostuin vanhasta perinteisestä tuohitähdestä ja olisin voinut taitella niitä vaikka mistä materiaalista. Kun tekemisen oppi, niiden taittelu oli aika palkitsevaa. Uskon, että heijastimet menivät käyttöön.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la