maanantai 28. joulukuuta 2015

Pieniä yllätyksiä

Minulle tärkeiden ihmisten pitää näkyä myös liikenteessä, ettei heille satu mitään. Sen vuoksi askartelin läheisilleni joulukortin kaveriksi pienen heijastimen. Olin opetellut tuohitähden tekemistä jo aikaisemmin ja minulla oli ohje tulostettuna. Silti etsin lisäohjeitä netistä, kun tuntui, ettei homma oikein lähde sujumaan. Täällä on hyvä ja selkeä ohje. Itse hieman vielä yksinkertaistin mallia.


Olin ostanut heijastinnauhaa jo vuosi sitten käsityömessuilta. Toinen nauha oli leveämpää ja leikkasinkin sen keskeltä puoliksi. Harmikseni en löytänyt messuilta molemmilta puolilta heijastavaa nauhaa.


Taittelu oli aika mukavaa, kun vauhtiin pääsi. Jäykempi nauha osoittautui tehdessä paremmaksi, koska siihen pystyi tekemään pitävämmät taitokset. Kun tähdet olivat valmiit, liimasin nauhojen päät Eri Keeperillä. Tein revolveripihdeillä reiän, johon pujotin mustaa puuvillalankaa. Vielä muutama helmi koristeeksi, solmulla kiinni ja musta hakaneula kiinnitystä varten.


Paketoin pienet yllätykset pakettiin, joka mahtui hyvin kirjekuoreen. Nyt heijastimet ovat jo saajillaan (toivottavasti) käytössä. 


Heijastintähdistä jäi pätkiä heijastinnauhaa, joille mietin käyttöä. Korvakoruja ei koskaan ole liikaa, joten päätin tehdä pienemmät tähdet korviini. Leikkasin nauhan keskeltä kahtia niin, että sain kapeat (noin 4-5 mm) nauhanpätkät. Niistä taittelin itselleni heijastavat korvakorut samalla idealla. Nauha loppui hieman kesken, joten tähteen tuli vain neljä sakaraa kahdeksan sijaan. Näistä ei ehkä ole ihan heijastimiksi pienen kokonsa vuoksi, mutta saattaa niistä jotain valoa heijastuakin. Kuvaustelineenä toimii kirppikseltä löytämäni venäläinen teepurkki, joka on meillä purkkapurkkina. Samanlaisessa mummoni säilytti aikoinaan keittiössään teetä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!