Siirry pääsisältöön

Pikkujoulumekko

Kirjoitin joku aika sitten saumurikokeiluistani. Alkuinnostuksissani ostin kankaat kahteen mekkoon Eurokankaasta. Suunnittelin ompelevani pikkujouluihin kunnon pikkujoulumekon, sellaista kun minulla ei ole koskaan ollut. Aikaa tuntui tietysti siinä vaiheessa olevan reilusti. Viikkoa ennen pikkujouluja minulla oli viikonloppuna aikaa, joten silloin tyhjensin keittiön pöydän (miten se aina täyttykin ;-) ja leikkasin kankaat. Kaavana käytin perusraglahihaisen trikoomekon/paidan kaavoja, jotka olen joskus jäljentänyt jostain käsityölehdestä. Vastaavia malleja on näkynyt useissa käsityölehdissä. Leikkamisessa kankaan riittävyys suhteessa helman pituuteen oli mietittävä tarkaan. Sain kuitenkin sijoiteltua kaavat niin, että hihankin sain leikattua oikeassa joustosuunnassa. Kangas oli siis joustavaa, paljettipintaista, oikein bling-bling-kangasta.

Mekon ompeli kasaan melko nopeasti saumurilla surautellen. Sovitusvaiheessa tuntui, ettei tästä mitään hienoa mekkoa tulekaan. Selässä kun oli paljon ylimääräistä kangasta ja helma monista mittauksista huolimatta liian pitkä. Onneksi kaikki ongelmat oli korjattavissa. Tein selkään kaksi muotolaskosta, jotka heti tekivät mekosta istuvamman. Helmaa lyhensin reippaasti. Ompelukonetta tarvittiin hihojen ja helman käänteissä. Pääntiehen ompelin saumurilla kaitaleen, jonka käänsin nurjalle puolelle ja tein ompelukoneella vielä päällitikkauksen.


Mekosta tuli hyvä. Olin tyytyväinen lopputulokseen, joka vastasi mielikuvaani valmiista mekosta. Ainut ongelma mekkokankaassa oli se, ettei kangas kestä vesipesua. Huomasin tämän vasta kotona kangaskaupasta tultuani. Päätin silti ommella mekon riskistä huolimatta. Ompelin kainaloihin hikilaput (kuullostaapa ällöltä) tummasta, pehmeästä kankaasta, jotka ompelin käsin muutamalla pistolla mekkoon kiinni. Niiden vuoksi hihat näyttävät kuvassa hieman tönköltä eikä kangas laskeudu. Ne saa helposti pesuun ja muuten mekon alla oli ja on aina oma alusmekko, joten likaantuminen on erittäin vähäistä. Voin kokeilla jäljelle jääneiden tilkkujen pesua ja katsoa, mitä tapahtuu. Luulenpa, että vesipesu saattaa irrottaa paljetit, jotka on ehkä liimattu kankaaseen. Onneksi mekon voi hätätapauksessa viedä pesulaan kuivapesuun.

Mekko siis valmistui, viimeisenä iltana ennen pikkujouluja. Pienessä kiireessä, vähän paniikissa ommellen, mutta valmistui kuitenkin. Juhlatkin olivat onnistuneet ja hauskat. Mekko osoittautui toimivaksi ja aika säihkyväksi. Työkaverit kutsuivatkin minua pikkujouluillan aikana discopalloksi.

kimaltava mekko

Kommentit

  1. Ihan täydellinen pikkujoulumekko!! Kuvaukset ja kehut siitä kantautui aivan naapurityöyhteisöön asti ;-) Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, täydellinen pikkujouluihin, mut ei ehkä mihinkään muualle ;-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la