Tammikuun alussa teimme viikonloppureissun Helsinkiin mieheni kanssa. Tapasimme ystäviämme ja suunnitelmana oli, että miehet viettävät lauantai-iltapäivän lätkämatsissa ja naiset kiertävät kulttuurikohteita. Mielestäni loistava suunnitelma! HAMissa oli Kusaman näyttely vielä jonkin aikaa ja sen halusin ehdottomasti nähdä. Toinen kiinnostava kohde oli Designmuseo, jossa oli tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen näyttely.
Designmuseo oli jäänyt minulta valitettavasti aikaisemmin kokonaan käymättä. Monella Helsingin reissulla on tullut käytyä Ateneumissa tai Kiasmassa ja pienempi museo on jotenkin vaan unohtunut.
Pidin Designmuseon sisääntulokerroksen monista yksityiskohdista, kuten Fiskarsin saksista myyntitiskin takana olevassa seinässä. Keskikerroksen perusnäyttely oli tammikuun alussa harmillisesti kiinni. Tosin aika meni nopeasti ja kulttuurikierros oli sopivan pituinen ja sisältöinen ilman perusnäyttelyäkin.
Kirsti Rantasen työt oli sijoitettu museon yläkertaan. Esillä oli tietoa taiteilijasta, paljon hänen suunnitelmiaan ja tietysti upeita töitä. En tiennyt taiteilijasta oikeastaan mitään ennen näyttelyä. Rantanen on merkittävä tekstiilitaiteilija, kuitutaiteen pioneeri, joka on palkittu mm. Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1988.
Hänen teoksensa olivat aluksi kaksiulotteisia figuratiivisia kuvakudoksia ja myöhemmin kolmiulotteisia, veistoksellisia teoksia, jotka kasvoivat jopa monumentaalisiksi teoskokonaisuuksiksi ja installaatioiksi. (Lainauksia Designmuseon sivuilta)
Kuvassa Ajatuksen kulku -teos värikkäänä spiraalina |
Töissä oli käytetty paljon perinteistäkin kudontaa, toisaalta teosten muoto ei ollut aina perinteinen. Pidin paljon Ajatuksen kulku teoksesta, joka vei huomion heti näyttelyyn astuessa. Osa töistä oli niin massiivisia, että niitä piti katsella kauempaa ja joistakin tuli mieleen suuret alttaritaulut tai kirkkotekstiilit. Myös henkäyksen keveitä töitä oli vastapainona raskaille ja suurille töille. Mielenkiintoista oli myös useassa työssä käytetty spiraalimuoto, jossa spiraaliksi taivutetun metalliputken ympärille oli kudottu/punottu/pyöritelty lankaa tai muuta kudetta. Kaunein työ oli mielestäni pienoiskoossa oleva kilpailutyö Sävelkudos, jossa yhdessä osassa työtä spiraalit oli mielenkiintoisesti päällekkäin ja lomittain (kuvat alla). Työ oli suunniteltu toteutettavaksi Suomen Kansallisoopperan lämpiöön.
Kirsti Rantasen näyttely on vielä maaliskuun alkuun asti esillä. Tammikuussa on lisäksi Sano se käsin -teosreitti, joka lähtee Designmuseolta. Harmillisesti nämä työt eivät olleet vielä nähtävillä oman reissuni aikana, tammikuun alussa.
Desingmuseolta jatkoimme useissakin instagram-kuvissa vilahdelleiden pilkkujen ja pallojen pariin, Yayoi Kusaman näyttelyyn HAMiin. Värikylläiset teokset ja toistuvat mm. kurpitsan muodot virkistivät kylmänä pakkaspäivänä.
Keskityin näyttelyn ihastelemiseen ja kamera unohtui liian usein vain kaulaan. Osassa kuvissa oli myös liikaa ihmisiä, joten sen vuoksi näyttelystä on vain vähän onnistuneita kuvia.
Näyttelyyn kannattaa ehdottomasti tutustua. Vielä tänä viikonloppuna ehtii, näyttely on avoinna 22.1. asti. Vierailu oli elämyksellinen ja loistava kokemus.
Toivottavasti pääsit kuvien myötä vähän kokemaan kulttuurin voimauttavaa taikaa. Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!