Siirry pääsisältöön

Pieni kulttuurikierros Helsingissä

Tammikuun alussa teimme viikonloppureissun Helsinkiin mieheni kanssa. Tapasimme ystäviämme ja suunnitelmana oli, että miehet viettävät lauantai-iltapäivän lätkämatsissa ja naiset kiertävät kulttuurikohteita. Mielestäni loistava suunnitelma! HAMissa oli Kusaman näyttely vielä jonkin aikaa ja sen halusin ehdottomasti nähdä. Toinen kiinnostava kohde oli Designmuseo, jossa oli tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen näyttely.


Designmuseo oli jäänyt minulta valitettavasti aikaisemmin kokonaan käymättä. Monella Helsingin reissulla on tullut käytyä Ateneumissa tai Kiasmassa ja pienempi museo on jotenkin vaan unohtunut.

Pidin Designmuseon sisääntulokerroksen monista yksityiskohdista, kuten Fiskarsin saksista myyntitiskin takana olevassa seinässä. Keskikerroksen perusnäyttely oli tammikuun alussa harmillisesti kiinni. Tosin aika meni nopeasti ja kulttuurikierros oli sopivan pituinen ja sisältöinen ilman perusnäyttelyäkin.

Kirsti Rantasen työt oli sijoitettu museon yläkertaan. Esillä oli tietoa taiteilijasta, paljon hänen suunnitelmiaan ja tietysti upeita töitä. En tiennyt taiteilijasta oikeastaan mitään ennen näyttelyä. Rantanen on merkittävä tekstiilitaiteilija, kuitutaiteen pioneeri, joka on palkittu mm. Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1988.




Hänen teoksensa olivat aluksi kaksiulotteisia figuratiivisia kuvakudoksia ja myöhemmin kolmiulotteisia, veistoksellisia teoksia, jotka kasvoivat jopa monumentaalisiksi teoskokonaisuuksiksi ja installaatioiksi. (Lainauksia Designmuseon sivuilta)

Kuvassa Ajatuksen kulku -teos värikkäänä spiraalina

Töissä oli käytetty paljon perinteistäkin kudontaa, toisaalta teosten muoto ei ollut aina perinteinen. Pidin paljon Ajatuksen kulku teoksesta, joka vei huomion heti näyttelyyn astuessa. Osa töistä oli niin massiivisia, että niitä piti katsella kauempaa ja joistakin tuli mieleen suuret alttaritaulut tai kirkkotekstiilit. Myös henkäyksen keveitä töitä oli vastapainona raskaille ja suurille töille. Mielenkiintoista oli myös useassa työssä käytetty spiraalimuoto, jossa spiraaliksi taivutetun metalliputken ympärille oli kudottu/punottu/pyöritelty lankaa tai muuta kudetta. Kaunein työ oli mielestäni pienoiskoossa oleva kilpailutyö Sävelkudos, jossa yhdessä osassa työtä spiraalit oli mielenkiintoisesti päällekkäin ja lomittain (kuvat alla). Työ oli suunniteltu toteutettavaksi Suomen Kansallisoopperan lämpiöön.




Kirsti Rantasen näyttely on vielä maaliskuun alkuun asti esillä. Tammikuussa on lisäksi Sano se käsin -teosreitti, joka lähtee Designmuseolta. Harmillisesti nämä työt eivät olleet vielä nähtävillä oman reissuni aikana, tammikuun alussa.




Desingmuseolta jatkoimme useissakin instagram-kuvissa vilahdelleiden pilkkujen ja pallojen pariin, Yayoi Kusaman näyttelyyn HAMiin. Värikylläiset teokset ja toistuvat mm. kurpitsan muodot virkistivät kylmänä pakkaspäivänä.


Keskityin näyttelyn ihastelemiseen ja kamera unohtui liian usein vain kaulaan. Osassa kuvissa oli myös liikaa ihmisiä, joten sen vuoksi näyttelystä on vain vähän onnistuneita kuvia.



Näyttelyyn kannattaa ehdottomasti tutustua. Vielä tänä viikonloppuna ehtii, näyttely on avoinna 22.1. asti. Vierailu oli elämyksellinen ja loistava kokemus.

Toivottavasti pääsit kuvien myötä vähän kokemaan kulttuurin voimauttavaa taikaa. Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin oikein neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tullut tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkave...

Avainkaulanauhoja työpäivään

Töissä on hyvä, että avaimet ovat aina käden ulottuvilla. Kätevintä on roikottaa niitä kaulassa, jolloin ne eivät unohdu mihinkään pöydän nurkalle. Kaikissa vaatteissakaan ei ole aina taskuja, johon avaimet kätevästi saisi. Tällaisin ajatuksin aloin tekemämään itselleni avaikaulanauhoja, koska kyllästyin ei niin kovin kauniisiin mainoskaulanauhoihin. Huomasin myös, että todella pienellä väkertämisellä saa työpäivää piristävän asusteen valmiiksi. Nämä avainkaulanauhat kuuluvat pika-askarteluihin, ainakin helmiversioiden osalta. Eli tällaisen ehtii vielä pyöräyttää vaikka ystävälle lahjaksi huomisen ystävänpäivän kunniaksi. Varsinkin, jos kotona sattuu olemaan oikeanlaisia tarvikkeita. Valkoinen helmiavainnauha on tehty puuvillaisesta mustasta nyöristä ja valkoisista puuhelmistä. Taitoin pitkän nyörin kaksinkerroin ja laitoin keskelle avainrenkaan. Perään vuorotellen solmu ja helmi, niin monta kertaa kuin helmiä haluaa laittaa. Nyörin päät voi solmia niskan taakse yht...

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runs...