Siirry pääsisältöön

Tekoturkista pakkasiin

tekoturkis ompelu

Ostin viime talvena Eurokankaan tekoturkispalalaatikosta alle metrin palan vaalean ruskeaa tekoturkista. Samalla ostin myös vuorikangasta. Ajatuksena oli ommella vuoritettu liivi pakkaspäivien iloksi. Talvi loppui ennen kuin sain edes aloitettua liiviä. Nyt oli hyvä aika toteuttaa suunnitelma.

tekoturkisliivi

Kaavan löysin Suuren Käsityö-lehden numerosta 1/2011. Muokkasin sitä niin, että jätin vetoketjun pois ja suoristin sivusaumoista kaavan lähes suoraksi. Tekoturkista leikatessa karvoja oli joka paikassa. Yritin irrottaa leikatuista reunoista irtokarvat, mutta niitä tuntui silti riittävän. En tiedä, olisiko sitä voinut mitenkään estää. Työhuoneeni näytti siltä, kuin siellä olisi kynitty joku karvainen eläin.

Ompelin liivin melkein lehden ohjeiden mukaan. Ohjeessa ei mainittu ollenkaan sivusaumojen ompelua. Ompelin ne aluksi, mutta jouduin purkamaan, koska muuten liiviä ei olisi saanut käännettyä ollenkaan oikein päin. Ompelujärjestykseni tässä ihan itsellenikin muistiin: ensin olkasaumat sekä vuorista että päällyksestä, kädentiet ja päänaukko oikeat puolet vastakkain, sen jälkeen käännös oikein päin, tämän jälkeen etureunat, sivusaumat, lopuksi helma niin, että ensin molemmista reunoista niin pitkälle kuin onnistui ja keskiosa käsin.


Liivi valmistui nopeasti, aikaa meni parina iltana jokunen tunti. Se pääsee kyllä heti käyttöön, vaikka kovia pakkasia ei onneksi olekaan lähipäiviksi luvattu. Minä kun palelen talvisin lähes aina. Samalla kaavalla voisi tehdä jostain muustakin lämmittävästä kankaasta liivin piristämään työpäiviä. Liivin trendikkyydestä en tosin ole oikein varma. Olenkohan useamman vuoden muodin huipusta jäljessä, liivin ohje kun oli julkaistu jo vuonna 2011?

Kommentit

  1. Näyttää kyllä kauniilta ja lämpöiseltä. Hyvin olet onnistunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena! Lämmin on ja oikein hyvä käytössä. Vaikka ommellessa oli hieman hankaluuksia, palkitsee onnistunut vaate tekijänsä😊

      Poista
  2. Näyttää tosi kivalta ja ihanan lämpöiseltä! <3
    Minäkin olen tuollainen vilukissa ja tuo näyttäisi lämmittävän juuri sopivasti koneellakin työskentelevän hartioita ja selkää. Nuorempana sitä ei jotenkin ymmärtänyt edes, miksi hihattomia liivejä oli. Nykyään usein juuri selkää palelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä😊 Ikä tekee kummallisia asioita. Sit vaan neulotaan ja ommellaan lämmikettä kolottaviin paikkoihin😂

      Poista
  3. Ei syytä huoleen, olet aina tyylikäs! Oman persoonan mukainen tyyli on parempi kuin trendien perässä juoksentelu. .. t. nimim. Sitä laitetaan, miltä just nyt tuntuu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Niinhän se on, että persoonallisuus on tärkeintä pukeutumisessakin 😊

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin oikein neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tullut tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkave

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Avainkaulanauhoja työpäivään

Töissä on hyvä, että avaimet ovat aina käden ulottuvilla. Kätevintä on roikottaa niitä kaulassa, jolloin ne eivät unohdu mihinkään pöydän nurkalle. Kaikissa vaatteissakaan ei ole aina taskuja, johon avaimet kätevästi saisi. Tällaisin ajatuksin aloin tekemämään itselleni avaikaulanauhoja, koska kyllästyin ei niin kovin kauniisiin mainoskaulanauhoihin. Huomasin myös, että todella pienellä väkertämisellä saa työpäivää piristävän asusteen valmiiksi. Nämä avainkaulanauhat kuuluvat pika-askarteluihin, ainakin helmiversioiden osalta. Eli tällaisen ehtii vielä pyöräyttää vaikka ystävälle lahjaksi huomisen ystävänpäivän kunniaksi. Varsinkin, jos kotona sattuu olemaan oikeanlaisia tarvikkeita. Valkoinen helmiavainnauha on tehty puuvillaisesta mustasta nyöristä ja valkoisista puuhelmistä. Taitoin pitkän nyörin kaksinkerroin ja laitoin keskelle avainrenkaan. Perään vuorotellen solmu ja helmi, niin monta kertaa kuin helmiä haluaa laittaa. Nyörin päät voi solmia niskan taakse yhteen