Siirry pääsisältöön

Heijastin

Heijastimia on askarreltu näin pimeän kauden aikana monissa blogeissa. Valon määrä on kuitenkin jo ihanasti lisääntymässä, mutta vielä hetken heijastimet ovat tarpeen.

Heijastimien tekeminen onkin aika mukavaa, koska niitä voi tehdä niin monella eri tavalla, ne valmistuvat nopeasti ja niitä voi tehdä vaikka pieniksi lahjoiksi. Itsekin askartelin viime jouluna joulupaketteihin heijastimia tuohitähden ohjeella.

Ompelin alkutalvesta itselleni uuden villakangastakin. Takin rinnuksiin kaipasin jotain pientä ja hillittyä koristetta. Virkkasin oman pään ohjeella mustasta virkkauslangasta pienen kukan. Malli on sama kuin 1-vuotisarvonnan korvakoruissa. Kukan alle taitoin heijastinnauhaa kaksinkerroin ja ompelin pienillä pistoilla rintakoruneulan kiinni heijastimeen. Leikkasin vielä lopuksi nauhan pään viistoksi. Heijastin näyttää vähän kunniamerkiltä, mutta ei kai se haittaa. Takin hihaan täytyy vielä laittaa lisäksi joku kaunis roikkuva heijastin. Tämä heijastin kun ei kovin paljon auta näkymään pimeässä. Heijastimeni toimii lähinnä koruna.




Netistä löytyy vaikka kuinka paljon loistavia heijastinideoita. Tässä muutama kiva: sudenkorennot, hihaheijastin, tupsuheijastin ja sadepisaraheijastin.

Muistakaa näkyä pimeässä!


Kommentit

  1. Kaunis kuin koru!
    On ihana, kun hyödyllisestä jutusta voi tehdä myös vähän ylellisen ja kauniin. Nimittäin heijastimesta tulee mieleen yleensä ensimmäisenä lapsuuden pankin lahjusheijastimet. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, joo onhan tää kauniimpi kuin ne pankin heijastimet. Toisaalta niissä on nostalgiaa :-)

      Poista
  2. Kaunis ja suloinen, vaikka saisi muuten hyvin miehekkäänkin laittamalla pitsikukan tilalle vaikka ankkurinapin tms. Minusta kunniamerkkimäisyys on hauska ja tyylikäs tässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. On ihan totta, että pienellä muutoksella tästä saisi vaikka isänpäivälahjaksi sopivan kunniamerkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la