Tämä tarina on tosi ja paikoin ehkä hieman surullinenkin. Mutta siinä on onneksi onnellinen loppu.
Kuten ehkä tiedättekin, en ole kovin varma neulomisjutuissa, jos kyseessä on isommat työt kuten neuletakit tai villapaidat. Olin jäämässä lomalle joulukuussa 2014. Olin päättänyt neuloa itselleni neuletakin lomaneuleena. Ostin Dropsin alpakkalankaa ja löysin Dropsin sivuilta myös kivan mallin. Aloitin neuleen jo ennen lomaani ja neuloin sitä innolla. Sovitin neuletakkia ensimmäisen kerran vasta siinä vaiheessa, kun toinen hihakin oli jo lähes valmis. Tajusin, että löysän käsialani vuoksi neuletakista oli tullut minulle ihan liian iso. Lannistuin ja jätin neulomuksen odottelemaan. Ystävän kannustuksesta jatkoin sen kuitenkin jonkin ajan kuluttua loppuun.
Meillä on ihana ystävien neulekerho, Kertut, josta voin kertoa teille myöhemmin enemmänkin. Esittelin tapaamisessamme valmiin, minulle liian ison neuletakin. Muutama ystäväni sovitti sitä ja ihana Anu halusi sen itselleen. Olin iloinen, että neuletakki sai käyttöä ja oikeastaan sen tummansininen värikin näytti paremmalta Anun päällä kuin minulla. Anu lupasi ostaa minulle uudet langat neuletakkia varten. Sain myös hemmottelulahjan vaivanpalkaksi neulomisesta.
Aloitin viime pääsiäisenä uuden yrityksen. Lankana minulla oli Järbon Alpacka Solo, jotka Anu oli ostanut Neuloosista ja sama Dropsin ohje. Tällä kertaa tein mallitilkun ja laskin silmukat tarkkaan. Sovitin myös neuletta joka välissä. Alkuperäisestä ohjeesta muutin kaarrokkeen sileäksi neuleeksi ainaoikeinneuleen sijasta. Ohje oli hyvä ja suhteellisen helppo. Takista tuli ihana. Se valmistui jo kesällä, mutta sain sen pingotettua vasta syksyllä ja kuvattua joululomalla :-) Nappeja en ole laittanut takkiin vieläkään. Ne tuntuvat tarpeettomilta, kun pidän neuletakkia yleensä auki.
Neuletakki oman kokoisena on täydellinen. Se on ihanan kevyt (lankaa meni vain 200g) ja todella lämmin. Tästä on tullut tämän talven mukavuusneuleeni. Olen erittäin iloinen, että tällä tarinalla on onnellinen loppu.
Hei Kati! Löysin tänne sivuillesi omaan blogiini jättämiesi kommenttien perusteella. Oletpa neulonut todella kauniin neuletakin ja olipa erityisen kiva kuulla tarina takin takaa. Rakastan ruskean sävyjä, sitä on niin helppo maustaa muilla sävyillä tyylikkääksi tai vähän särmikkäämmäksi. Itse en kyllä uskalla neulepaitoja tehdä neuloen vielä ollenkaan. Selasin blogiasi läpi ja sinulta löytyykin täältä monipuolista käsityöosaamista. Lisäksi jos ystäväsi käy Neuloosissa ostoksilla taidetaan asua aika lähekkäin, sillä siellä minäkin käyn aina välillä - ehkäpä itsekin siis asut samoilla kulmilla ;).
VastaaPoistaKiva, kun löysit blogiini, olet tervetullut😊 Ja iso kiitos kauniista sanoistasi! Minullakin meni jonkun aikaa, että uskalsin tarttua isompiin neuletöihin. Mutta kyllä se kannatti. Itse tehty neuletakki on laadukas ja lämmittääkin enemmän kuin kaupan tekokuituiset. Tästä ruskeasta on jo tullut luottovaatteeni, aina hyvännäköinen ja lämmin. Ehkä sinäkin uskallat aloittaa isomman neuletyön, osaisit varmasti👍 Joo, taidetaan asua samoilla kulmilla, Neuloosissa käyn itsekin. Ehkä joskus satutaan samaan aikaan...
Poista