Kädentaitomessut Tampereella osa 1

Yhteistyöpostaus

Lippu messuille saatu blogipostausta vastaan

Tampereen Kädentaitomessut on aika tärkeä tapahtuma monelle käsitöitä harrastavalle, vähän sellainen vuoden kohokohta. Minä olen osallistunut messuihin vain kolme kertaa aikaisempina vuosina. Viime vuoden postauksen voi lukea täältä. Tykkään messuista ja siitä, miten siellä näkee tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin, voi jutella käsitöiden ammattilaisten kanssa mielenkiintoisista asioista, voi ihastella upeita käsitöitä ja hankkia itselleen uusia käsityötarvikkeita ja -materiaaleja. Tämän vuoden osallistumiseni messuille oli kuitenkin epävarmaa viime metreille asti. Onneksi pääsin lähtemään, mutta vain yhdeksi päiväksi ja ihan liian vähäksi aikaa. Tässä kuitenkin koostetta messutunnelmasta ja -ideoista. 

Taitojärjestön esittelypisteellä kuvailin kaikki yllä olevat kuvat. Ihastelin ihania kirjontatauluja ja -tyynyjä. Pikkuruinen korukirjontakehys oli ostoslistallani ja se löytyi onnekseni täältä, joten olihan se ehdottamasti ostettava. 

Taitokeskusten oma Taitokatu sijaitsi A-hallin perällä. Viime vuonna olin siitä aivan haltioissani. Tänä vuonna ideat olivat suurimmaksi osaksi samoja, joten ihan niin innoissani en ollut. Yllä olevassa kuvassa näkyvä kolmion muotoiseen kehykseen tehtävä kudontajuttu oli kyllä mielenkiintoinen. Vuoden käsityötekniikaksi oli perjantaina valittu kudonta ja se näkyi Taitokadullakin. 

Paapo oli minulle uusi tuttavuus. Ihastelin ja pyörin myyntipöytien ympärillä, kuten tosi moni muukin. Yllä- ja allaoleva kuva Paapon pisteeltä. Pöydillä oli kaikenlaisia pikkuasioita, kuten kangas- ja nahkamerkkejä, korunosia, pieniä kirjontakuvioita, nappeja ja muuta ihanaa. Ihan niin kuin karkkikaupassa.

Minulle kävi lankojen kanssa vähän niin, että niitä oli niin paljon, etten oikein osannut ostaa mitään. Minulla ei ollut mielessä mitään erikoista tarvetta, enkä halua ostaa lankoja vain varastoon. Tiedän, että tarpeen tullen saan ostettua tai tilattua tarvitsemani. Ihastelin kyllä kauniita värejä mm. ILOn pöydässä (ylläoleva kuva). 

Käsitöihin kuuluu niin monenlaista osaamista, jota on myös ilo seurata. Seurasin värttinällä kehräämistä jonkun aikaa Aholaidan lammastilan osastolla. Alla saman osaston ihania villakransseja ja kehräystarvikkeita. 

Makramee oli toissa vuoden käsityötekniikka ja sen jälkeen makrame-töitä ja -tarvikkeita onkin ollut tarjolla ehkä enemmän. Pysähdyin juuri ennen kotiin lähtöäni Lankavan osastolle seuraamaan hetkeksi erilaisten solmujen tekoa. Ehkä nyt saan tehtyä omankin makrametyöni loppuun. 

Messupäivä oli ihana, mutta melko hektinen. Käytävillä kulki aika paljon ihmisiä ja usein nopeammin liikkuminen oli melkein mahdotonta. Olisin kaivannut enemmän aikaa. Ensi vuonna yritän varata messuiluun kaksi päivää. Sain silti viiteen tuntiin mahtumaan kiertelyä myyntipöytien luona, yhden muotinäytöksen katselua, vähän syömistä ja juomista, kässäbloggareiden ja ystävien tapaamista ja ostosten tekemistä. Kuvia ehdin kyllä yllättäen räpsimään, joten luvassa vielä on toinenkin messupostaus. Kiitos vielä kaikille kohtaamilleni ihmisille! Päivästä jäi hyvä mieli.