Tämä postaus sisältää nostalgiaa. Äitini ompelulaatikossa on nimittäin vuosikymmeniä ollut minun koulussa askartelemani neulatyyny. Äiti toi sen joku aika sitten minulle ja nyt se koristaa omaa työhuonettani. Olen askarrellut neulatyynyn ensimmäisellä tai toisella luokalla ja muistan sen tekemisen edelleen.
Huopakärpässienen jalkana on puinen lankarulla, jonka ympärille punainen huopakangas on kiristetty. Taitaa hatun pohjalla, huovan sisäpuolella, olla myös pahvikiekko. Lankarulla hattuineen on liimattu pahvialustalle. Lopuksi jalan ympärille on liimattu valkoista huopaa, joka on hapsutettu ylä- ja alareunoistaan. Ja tietysti sienen hattuun on liimattu valkoisia pilkkuja.
Sammakko- ja norsurintakorut ovat tyttäreni tekemiä. Hänen tehtävänään oli alakoulussa lukea lukudiplomikirjoja, joista yksi oli Iloiset huopatyöt, kirjoittajana Lyn Orton. Hän askarteli kirjan ohjeilla minulle lahjaksi sammakon ja norsun, jotka ovat kyllä erittäin hellyyttävät.
Näiden nostalgisten käsityöaskartelujen myötä hyvää loppuviikkoa ja kässämessuviikonloppua! Nähdäänkö siellä? Minä olen messuilla lauantaina ja tänä vuonna myös sunnuntaina. Odotan jo innolla inspiroivaa viikonloppua ideoiden, materiaalien ja ystävien keskellä.
Hellyytävt söpöläiset <3
VastaaPoistaInnostavaa viikonloppua!
Niin on. Kiitos, Kirsti Kaija!
PoistaVoi, miten suloisia huopa-askarteluja!
VastaaPoistaJa ihanaa, että äitisi oli säilyttänyt tuon kärpässienen.
Itselläni ei taida olla kuin joku kolmannen luokan puutyö tallessa. Nuo muistot ja varsinkin käsityömuistot ovat aarteita.
Ihanaa ja antoisaa messuviikonloppua! <3
Kiitos, Riina! Minun lapsuudenkodistani löytyy aarteita. Käsityömuistot on aina olleet meillä tärkeitä ja itse tehtyjä juttuja on säästetty.
Poista