Siirry pääsisältöön

Pikkujoulumekko

Kirjoitin joku aika sitten saumurikokeiluistani. Alkuinnostuksissani ostin kankaat kahteen mekkoon Eurokankaasta. Suunnittelin ompelevani pikkujouluihin kunnon pikkujoulumekon, sellaista kun minulla ei ole koskaan ollut. Aikaa tuntui tietysti siinä vaiheessa olevan reilusti. Viikkoa ennen pikkujouluja minulla oli viikonloppuna aikaa, joten silloin tyhjensin keittiön pöydän (miten se aina täyttykin ;-) ja leikkasin kankaat. Kaavana käytin perusraglahihaisen trikoomekon/paidan kaavoja, jotka olen joskus jäljentänyt jostain käsityölehdestä. Vastaavia malleja on näkynyt useissa käsityölehdissä. Leikkamisessa kankaan riittävyys suhteessa helman pituuteen oli mietittävä tarkaan. Sain kuitenkin sijoiteltua kaavat niin, että hihankin sain leikattua oikeassa joustosuunnassa. Kangas oli siis joustavaa, paljettipintaista, oikein bling-bling-kangasta.

Mekon ompeli kasaan melko nopeasti saumurilla surautellen. Sovitusvaiheessa tuntui, ettei tästä mitään hienoa mekkoa tulekaan. Selässä kun oli paljon ylimääräistä kangasta ja helma monista mittauksista huolimatta liian pitkä. Onneksi kaikki ongelmat oli korjattavissa. Tein selkään kaksi muotolaskosta, jotka heti tekivät mekosta istuvamman. Helmaa lyhensin reippaasti. Ompelukonetta tarvittiin hihojen ja helman käänteissä. Pääntiehen ompelin saumurilla kaitaleen, jonka käänsin nurjalle puolelle ja tein ompelukoneella vielä päällitikkauksen.


Mekosta tuli hyvä. Olin tyytyväinen lopputulokseen, joka vastasi mielikuvaani valmiista mekosta. Ainut ongelma mekkokankaassa oli se, ettei kangas kestä vesipesua. Huomasin tämän vasta kotona kangaskaupasta tultuani. Päätin silti ommella mekon riskistä huolimatta. Ompelin kainaloihin hikilaput (kuullostaapa ällöltä) tummasta, pehmeästä kankaasta, jotka ompelin käsin muutamalla pistolla mekkoon kiinni. Niiden vuoksi hihat näyttävät kuvassa hieman tönköltä eikä kangas laskeudu. Ne saa helposti pesuun ja muuten mekon alla oli ja on aina oma alusmekko, joten likaantuminen on erittäin vähäistä. Voin kokeilla jäljelle jääneiden tilkkujen pesua ja katsoa, mitä tapahtuu. Luulenpa, että vesipesu saattaa irrottaa paljetit, jotka on ehkä liimattu kankaaseen. Onneksi mekon voi hätätapauksessa viedä pesulaan kuivapesuun.

Mekko siis valmistui, viimeisenä iltana ennen pikkujouluja. Pienessä kiireessä, vähän paniikissa ommellen, mutta valmistui kuitenkin. Juhlatkin olivat onnistuneet ja hauskat. Mekko osoittautui toimivaksi ja aika säihkyväksi. Työkaverit kutsuivatkin minua pikkujouluillan aikana discopalloksi.

kimaltava mekko

Kommentit

  1. Ihan täydellinen pikkujoulumekko!! Kuvaukset ja kehut siitä kantautui aivan naapurityöyhteisöön asti ;-) Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, täydellinen pikkujouluihin, mut ei ehkä mihinkään muualle ;-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h