l u m i s i i v e t

Tämä tarina on tosi ja paikoin ehkä hieman surullinenkin. Mutta siinä on onneksi onnellinen loppu. Kuten ehkä tiedättekin, en ole kovin varma neulomisjutuissa, jos kyseessä on isommat työt kuten neuletakit tai villapaidat. Olin jäämässä lomalle joulukuussa 2014. Olin päättänyt neuloa itselleni neuletakin lomaneuleena. Ostin Dropsin alpakkalankaa ja löysin Dropsin sivuilta myös kivan mallin. Aloitin neuleen jo ennen lomaani ja neuloin sitä innolla. Sovitin neuletakkia ensimmäisen kerran vasta siinä vaiheessa, kun toinen hihakin oli jo lähes valmis. Tajusin, että löysän käsialani vuoksi neuletakista oli tullut minulle ihan liian iso. Lannistuin ja jätin neulomuksen odottelemaan. Ystävän kannustuksesta jatkoin sen kuitenkin jonkin ajan kuluttua loppuun. Meillä on ihana ystävien neulekerho, Kertut, josta voin kertoa teille myöhemmin enemmänkin. Esittelin tapaamisessamme valmiin, minulle liian ison neuletakin. Muutama ystäväni sovitti sitä ja ihana Anu halusi sen itselleen. Olin ...

Heijastimia on askarreltu näin pimeän kauden aikana monissa blogeissa. Valon määrä on kuitenkin jo ihanasti lisääntymässä, mutta vielä hetken heijastimet ovat tarpeen. Heijastimien tekeminen onkin aika mukavaa, koska niitä voi tehdä niin monella eri tavalla, ne valmistuvat nopeasti ja niitä voi tehdä vaikka pieniksi lahjoiksi. Itsekin askartelin viime jouluna joulupaketteihin heijastimia tuohitähden ohjeella. Ompelin alkutalvesta itselleni uuden villakangastakin . Takin rinnuksiin kaipasin jotain pientä ja hillittyä koristetta. Virkkasin oman pään ohjeella mustasta virkkauslangasta pienen kukan. Malli on sama kuin 1-vuotisarvonnan korvakoruissa . Kukan alle taitoin heijastinnauhaa kaksinkerroin ja ompelin pienillä pistoilla rintakoruneulan kiinni heijastimeen. Leikkasin vielä lopuksi nauhan pään viistoksi. Heijastin näyttää vähän kunniamerkiltä, mutta ei kai se haittaa. Takin hihaan täytyy vielä laittaa lisäksi joku kaunis roikkuva heijastin. Tämä heijastin kun ei kovin palj...

Tammikuun alussa teimme viikonloppureissun Helsinkiin mieheni kanssa. Tapasimme ystäviämme ja suunnitelmana oli, että miehet viettävät lauantai-iltapäivän lätkämatsissa ja naiset kiertävät kulttuurikohteita. Mielestäni loistava suunnitelma!  HAMissa  oli  Kusaman  näyttely vielä jonkin aikaa ja sen halusin ehdottomasti nähdä. Toinen kiinnostava kohde oli  Designmuseo , jossa oli tekstiilitaiteilija  Kirsti Rantasen  näyttely. Designmuseo oli jäänyt minulta valitettavasti aikaisemmin kokonaan käymättä. Monella Helsingin reissulla on tullut käytyä  Ateneumissa  tai  Kiasmassa  ja pienempi museo on jotenkin vaan unohtunut. Pidin Designmuseon sisääntulokerroksen monista yksityiskohdista, kuten  Fiskarsin saksista  myyntitiskin takana olevassa seinässä. Keskikerroksen perusnäyttely oli tammikuun alussa harmillisesti kiinni. Tosin aika meni nopeasti ja kulttuurikierros oli sopivan pituinen ja sisältöinen ilman perusnä...

Ostin viime talvena Eurokankaan tekoturkispalalaatikosta alle metrin palan vaalean ruskeaa tekoturkista. Samalla ostin myös vuorikangasta. Ajatuksena oli ommella vuoritettu liivi pakkaspäivien iloksi. Talvi loppui ennen kuin sain edes aloitettua liiviä. Nyt oli hyvä aika toteuttaa suunnitelma. Kaavan löysin Suuren Käsityö-lehden numerosta 1/2011. Muokkasin sitä niin, että jätin vetoketjun pois ja suoristin sivusaumoista kaavan lähes suoraksi. Tekoturkista leikatessa karvoja oli joka paikassa. Yritin irrottaa leikatuista reunoista irtokarvat, mutta niitä tuntui silti riittävän. En tiedä, olisiko sitä voinut mitenkään estää. Työhuoneeni näytti siltä, kuin siellä olisi kynitty joku karvainen eläin. Ompelin liivin melkein lehden ohjeiden mukaan. Ohjeessa ei mainittu ollenkaan sivusaumojen ompelua. Ompelin ne aluksi, mutta jouduin purkamaan, koska muuten liiviä ei olisi saanut käännettyä ollenkaan oikein päin. Ompelujärjestykseni tässä ihan itsellenikin muistiin: ensin olkasa...

Lomapäivän kunniaksi päätin lähteä tänään pyörähtämään Neuloosissa . Neuloosi on ihana lankakauppa Jyväskylässä, josta postasinkin viime vuonna . Silloin putiikki oli juuri avattu Väinönkadulle. Matkaan tuli muista tekijöistä johtuvia harmillisia mutkia ja uutta Neuloosia jouduttiin jonkun aikaa odottelemaan. Nyt uusi, vieläkin suloisempi puoti on ollut auki jo muutaman kuukauden ajan Kilpisenkadun yläpäässä. Neuloosiin on aina kiva mennä vaikka vain pikaisesti käymään. Sieltä saa varsinkin laadukkaita sukkalankoja (joita olen itse käyttänyt myös huivilankoina ) ja tarvittaessa neuvoja. Puotia pitää ystäväni Anne, taitava ja innostava neuloja. Neuloosissa on ihana tunnelma, kuten kuvista ehkä voi vähän aistia. Siellä voi ihastella pehmeitä lankoja, katsella voimauttavia värejä ja suunnitella tulevia käsitöitä. Tänään mukaani lähti kuitenkin vain arkisen väristä, harmaata sukkalankaa. Tyttäreni tilasi ohuet, talvikenkään mahtuvat villasukat lyhyillä varsilla....

Kaikki on valmiina uuden vuoden juhlintaan. Korvakorut ja kaulakorun olen tehnyt hopeisesta langasta virkatuista pyörylöistä, jotka olen kiinnittänyt välirenkailla toisiinsa. Ne saavat iloisesti juhlistaa kanssani vuoden viimeistä päivää, jota vietän rakkaitteni kanssa. Toivon säihkettä ja paljon onnellisia hetkiä vuoteen 2017 sinulle, blogini lukija! 

Kuten te taidatte tietääkin, betonitöitä syntyi kuluneen vuoden aikana melko paljon. (Aikaisempia betonityöpostauksia löydät täältä , täältä , täältä ja vielä täältä. ) Innostus oli suuri ja sain tartutettua sitä ystäviinikin. Meillä on ihana kuuden naisen ystäväporukka, joiden kanssa tapaamme säännöllisesti. Syyslomalla vietimme hieman poikkeavan illan, kun kaiken höpöttelyn ja syömisen lisäksi teimme yhdessä betonitöitä. Meillä oli hauskaa ja saimme mahtavia tuotoksia aikaiseksi. Tässä linkki ystäväni Riinan postaukseen illastamme. Riinan töistä ja toisestakin betoniaskarteluillasta postaus täällä. Minä tein illan aikana mm. kaksi kynttilänjalkaa pieniin vaaleanpunaisiin smoothie-purkkeihin. Työvaiheen kuvia näkyy myös Riinan postauksessa. Täytin siis pahviset purkit betonimassalla. Koputtelin purkkia välillä pöytään, että sain pois mahdolliset ilmakuplat. Kun purkissa oli tarpeeksi massaa, laitoin elmu-kelmun pienen kynttilänpätkän alle, painoin kynttilän paikalleen ja...

Kylläpä meni joulukuu yhdessä hujauksessa. Nyt ollaan jo aatonaatossa. Haluan toivottaa kaikille teille, ihanat blogini lukijat oikein hyvää ja leppoisaa joulun aikaa! Kuvissa äidilleni joululahjaksi tekemäni ristipistotyö vuodelta 1987. Tein sen koulun käsityötunneilla. Nyt huomaan, että viimeistely ei silloin ollut vahvuuteni. Päättelemättömät langat nimittäin kuultavat läpi työstä. Malli oli käsityönopettajani löytämä jostain ruotsinkielisestä käsityölehdestä. Vanhempien luona asuessani tämä työ oli aina joulun aikaan olohuoneen seinällä. Nykyään se on oman kotini eteisessä ja siitä tulee kotiin tullessa hyvä mieli. Nyt saa joulu alkaa. On aika rauhoittua ja nauttia joulun tunnelmasta, läheisistä ja hyvästä ruuasta!  Ihanaa joulun aikaa teille!

Tykkään askarrella varsinkin joulun alla. Talven Ihana-lehdessä oli kiva idea, jonka päätin toteuttaa. Kauniit joulukuusenkoristeet lastunauhasta ja puuhelmistä. Ohjeessa koristeessa käytetyt helmet olivat hillityn värisiä. Minulla oli kaapissa värikkäitä helmiä ja päätin käyttää niitä. Rakensin keittiön pöydälle isoon, ihanalta sukulaiselta saamaani vanhaan Riihimäen lasipurkkiin jouluisen asetelman. Ison purkin sisään laitoin kapean yhden kukan maljakon, johon laitoin vettä ja männyn oksan. Maljakon ympärille kasasin jouluvalot ja Ikean lasisia joulupalloja. Olen ostanut ne yli 10 vuotta sitten, eivätkä ne koskaan ole päässeet joulukuuseen asti. Säilyvät varmemmin ehjinä näin. Loma aloitettu, ensimmäinen suklaarasia avattu, siivoukset lykätty, kynttilät sytytetty. Oikein ihanaa joulunaikaa! Nautitaan kaikesta kauniista ja rentoudutaan läheisten seurassa!

Pitäähän sitä joulun ajaksi saada oikean värinen korusetti ihan itselle, eikö vaan. Tällä viikolla menin työhuoneeseeni ajatuksenani jatkaa jotain keskeneräistä työtä (joita on useita). Siinä miettiessä, mistä aloittaisin, innostuinkin yllättäen jouluasioista. Onneksi minulla on vuosien varrella kertynyt kaikenlaista tarpeellista omiin varastoihin, niin ei nytkään inspiraation iskiessä tarvinnut kaupasta lähteä tarvikkeita hakemaan. Punaiset puuhelmet olivat juuri sopivan jouluisen värisiä ja päätin niistä tehdä itselleni joulukorut. Lumikuusen olen taivutellut rautalangasta ja kastanut vessapaperi-vesi-mössössä. Olen tilannut vuosia sitten Villihelmestä  renkaan muotoisia  korvakorupohjia, joita en ollut vielä käyttänyt. Renkaaseen pujottelin puuhelmiä, jotka nekin olen tilannut Villihelmestä. Litistin pihdeillä renkaan kiinni ja pujotin valmiit korvakorukoukut renkaisiin. Kaulakorua varten laitoin renkaaseen ensin pienen välirenkaan ja siihen pujotin valmis...