l u m i s i i v e t

Olen useammassakin yhteydessä kertonut, että meillä on kaksi sisäkissaa. Kissat ovat jo yli 10-vuotiaita ja tykkäävät nykään usein pötkötellä milloin missäkin. Kissoillamme ei ole lupaa olla sohvallamme eikä sängyissä, mutta nojatuolit ovat kissojen käytössä. Kynsiä silloin tällöin käytetään ja nojatuolien kangas onkin paikoin huonona. Yläkuvassa näkyy ongelma eli kankaan langat ovat useasta kohdasta katkailleet. Tämä kuva on nojatuolin yläosasta. Samaa pulmaa oli monessa kohdassa. Päätin kokeilla tuolien siistimistä. Otin ohuen virkkuukoukun, jonka työnsin pujotellen kankaan sisään. Koukulla koukkasin langanpään kankaan sisään.  Joissakin kohdassa vedin langan vain kankaan sisälle, enkä pujotellut sitä mitenkään.  Lopputulos on siisti ja kaikki langanpätkät on piilossa. Siististä nojatuolista voi nauttia jonkun aikaa, kunnes samanlaisen käsittelyn voi tehdä taas uudestaan.  Ihanaa, alkavaa viikkoa!

  Joulun alla, kiireisten työviikkojen jälkeen kaipasin sopivaa neuletyötä pään nollaamiseksi. Olin bongannut 11-12/2020 Suuri Käsityö-lehdestä ohjeen, joka vaikutti oikein hyvältä. Malli oli jotenkin sopivan perus, lankana oli edullinen, helposti saatavilla oleva Novitan Nordic Wool. Niinpä hain työmatkalla lähimarketista langat. Valitsin mielestäni parhaan värin eli joulun punaisen, sopivan pirteän ja moniin omiin vaatteisiini sopivan värin. Ohje oli selkeä ja ymmärrettävä. Työ eteni sujuvasti ja oli juuri sopivaa neulottavaa sarjojen katselun lomaan. Pintaneuleena on pidennettyä helmineuletta.  Neuletakin neulominen aloitettiin niskasta ja se neulottiin yhtenä kappaleena, ilman saumoja. Hihasilmukat jätettiin odottamaan ja hihat neulottiin lopuksi. Sovittaminen onnistui matkan varrella helposti eikä saumoja tarvinnut ommella. Neuloin s-koon mukaan, sovittelin välillä ja sopiva tuli.  Neuloin neuletakin 4 mm pyöröpuikoilla. Hihoja yritin ensin loopata, mutta palasin hyv...

Elämässä tarvitaan perusasioita. Mustat villasukat ovat juuri sellaiset. Neuloin ensimmäiset varpaasta varteen- villasukat looppaamalla joku aika sitten. Looppaaminen tuntui hankalalta ja neulominen "väärin päin" vaati paljon keskittymistä. Sukkien valmistuttua päätin, että samalla tavalla täytyy tehdä vielä toisetkin, vasta sen jälkeen voin sanoa, oliko tekniikka hyvä vai ei. Niinpä aloin neulomaan mustia perussukkia varpaista lähtien. Mustia siksi, että töissä käytän usein mekkoja mustien sukkahousujen kanssa. Jos varpaita palelee, mustat sukat sopivat kaikkien asujen kanssa. Lankana ohut villasukkalanka Neuloosista, merkkiä en enää muista.  Sukista tuli hyvät ja oikein sopivat. Tein yläreunaan joustavan päättelyn, mikä jätti yläreunan melko löysäksi. Toisaalta koko varsikin on melko löysä, joten se ei haittaa. Näiden sukkien valmistuttua voin sanoa, että looppaaminen ei ehkä ole kuitenkaan minun juttuni. Ja on ne sukat helpompi neuloa varresta alkaen.  ...

Minulle oli jäänyt muista töistä punaisia vohvelikangastilkkuja. Niistä halusin tehdä sellaisia joulukuusenkoristeita, joita lapsetkin voisivat askarrella. Tässä Käsityöbloggareiden joulukalenteripostauksessa esittelen teille joulukuusenkoristeen, jonka tekeminen sopii monen tasoiselle ompelijalle, isommalle tai pienemmälle. Itse olen tehnyt näitä alakouluikäisten kanssa.   Tässä ohje: Piirrä maalarinteippirullaa tai vastaavaa apuna käyttäen kaksi ympyrää vohvelikankaalle.  Pujottele valkoisella puuvillalangalla kuvioita osaan ympyrästä tai peitä koko ympyrä erilaisilla kuvioilla. Jos haluat helpoimman version, voit pujotella vain suoria viivoja ruutuja pitkin. Ideoita vohvelipujotuskuvioihin löydät esim.  Pinterest-sivultani.  Vohvelipujotus tuo ihanasti mieleen alakoulun käsityötunnit. Vaikka pujottelu on helppoa, saattaa innostus iskeä. Itselleni ainakin kävi niin, että aloin jo harkitsemaan isompien vohvelikangaspalojen hankintaa ja suunnittelemaan, mitä ...

  Tänä vuonna joulukuu tuli jotenkin yllättäen. Syksy tuntui pitkältä, mutta kuluikin loppujen lopuksi nopeasti. Minulla on ollut tapana askarrella adventtikynttelikkö tai vastaava joulunodotukseen. Tänä vuonna en ole sitä edes ehtinyt ajatella, mutta onneksi on näitä aikaisempien vuosien kynttelikköjä. Tänään sytytän ensimmäisen kynttilän toissa vuonna askartelemani kynttelikön kynttilään. Siihen olen käyttänyt kylpyhuoneen laatan, kynttilän pidikkeitä ja vanhoja avaimia. Postauksen pääset lukemaan tästä . Vuonna 2017 rakensin adventtikynttelikön eri kokoisista lasipulloista, joihin taivuttelin metallilangasta numerot. Asettelin pullot puiselle tarjottimelle, johon lisäsin vielä punaisen huopakankaan alle peittämään tarjottimen kuviot. Tämän kynttelikön postaukseen pääset tästä. Neljä vuotta sitten adventtikynttelikköömme kuului neljä valkoista pöytäkynttilää, joihin olin piirtänyt numerot kynttilävärillä. Kynttilät asettelin mummoni vanhan kakkuvuoan päälle. Alle laitoin pienen j...

  Kesällä olin pari viikkoa Taitokeskuksella metallilankapunontakurssilla. Kurssilla oli ihanaa ja nautin suunnattomasti, kun sain vain tehdä monenlaisia metallilankatöitä ja oppia uutta. Aikaisemmin postasinkin jo kurssilla tekemästäni lyhdystä.   Tänään esittelen teille kurssilla tekemäni tarjoilulautasen.  Opettajallamme oli mukana ideoinnin pohjaksi joitakin valmiita töitä. Yksi työ oli vastaava kuin tämä, minkä itse tein ja siinä oli todella kaunis, vanha lautanen. Muistin, että olin joskus ostanut kirppikseltä kauniin yksittäisen lautasen, mutta en vain tähän hätään löytänyt sitä.  Mutta etsiessäni lautasta, löysinkin kaapistani tämän punaisen ihanuuden. Se on mummoni vanhasta emalikattilasta kattilan kansi. Kattila on minulla kukkaruukkuna, mutta kansi on jäänyt kaappiin käyttämättä. Kannen nuppi oli helposti irrotettavissa ja kun kannen käänsi väärin päin, se oli aivan loistava tarjoilulautanen. Nupin reiästä sain myös paksummat metallilangat läpi ja niistä t...

Kesällä pääsin hartsikorukurssille Jyväskylän Taitokeskukseen. Hartsi oli minulle uusi materiaali, enkä ollut ennen kokeillut sitä. Ennen kurssia etsin tietoa netistä ja ideoita Pinterestistä. Samalla löysin myös omasta kirjahyllystäni kirjan hartsikorujen tekemisestä. Tässä esittelen teille ensimmäiset valmistuneet hartsikorvakorut. Hartsi on läpinäkyvää, kuivuttuaan kovaa muovia, jonka sisään voidaan valaa erilaisia esineitä. Näihin korvakoruihin olen leikannut vanhoista filmikameran negatiiveista palat. Asetin filminpalat muoviselle, varmaankin persikkarasiana toimineen astian pohjalle. Siinä oli juurikin korvakorun palojen muotoisia syvennyksiä. Valutin hartsia negatiivin päälle ja annoin kuivua. Kuivuttuaan hartsipala ei irronnutkaan muotistaan, joten leikkasin muovin oikean muotoiseksi. Porasin pienet reiät ja laitoin niihin renkaat ja korvakorukoukut.  Näistä tuli kivat, nostalgiaa henkivät korvakorut. Hartsi oli innostavaa ja koruja tuli viikon aikana tehtyä melko paljon. P...

  Jyväskylän Taitokeskuksella, missä opiskelen oman työni ohessa, kokeilimme kevään Kiertotalous-ryhmässä nahkatöitä. Tein parkkinahasta pienen säilytyskukkaron puhelimen kuulokkeille. Kaavan avulla leikkasin kappaleet ja rei'itin ommeltavat reunat naskalilla. Ompelu tehtiin käsin nahkaneulalla ja lankana oli vahattua, vahvaa lankaa. Lopuksi kiinnitimme kiväärinnapin, joka pitää läpän paikoillaan. Kiväärinnappi kiinnitetään nahkaan tehtyyn reikään kiertämällä. Kiväärinnapin vastapuolen reikä on tehty rei'itysterällä, jossa on reiän lisäksi pieni viilto reiän sivulla.  Kukkaron ehti ommella hyvin illan opintojen aikana. Kotona kastelin kukkaron kokonaan vedellä ja laitoin sen sisään viilipurkin pohjasta leikatun muotin, jossa oli viilipurkin pohjan lisäksi noin 1 cm purkin reunaa.  Näin nahka kuivuessaan asettui niin, että kukkaron sisään jäi tilaa.  Tykkäsin nahkatöiden tekemisestä todella paljon. Olisi kiva kokeilla joskus jotain isompaakin, kuten laukkua. Pieni nah...

Kesällä oli ystäviemme pikkuprinsessan 1-vuotissyntymäpäivät. Pohdin lahjaa, jonka voisin tehdä itse ja joka olisi sopiva juurikin 1-vuotiaalle. Jostakin netistä löysin lahjaidealistan, jossa mainittiin myös pehmeä pallo. Muistelin myös oman lapseni saaneen 1-vuotislahjaksi pallon, jota aikanaan käytettiin paljon. Näillä tiedoilla päätin siis tehdä lahjaksi pallon. Löysin sopivan ohjeen virkattuun palloon  täältä . Kotona oli puuvillalankojen jämiä iloisissa väreissä, joten päätin käyttää niitä. Virkkaushommia oli helppo tehdä automatkoilla ja virkkaustyö kulkikin alkukesän ajan käsilaukussa mukana.  Virkkasin palloon ohjeen mukaan kahden kokoisia paloja, isompia 20 kpl ja pienempiä 12 kpl. Lopuksi ompelin palat yhteen ja täytin pallon vanulla.  Pallosta tuli iloisen värinen ja mielestäni sopiva lahja. En mitannut pallon kokoa ennen lahjaksi antamista, mutta arvioisin pallon halkaisijaksi 20-25 cm. Tähän työhön sai hyvin käytettyä kaapissa lojuneiden puuvillalankojen jämä...