Siirry pääsisältöön

#kässähamsterihaaste2019





Aloitin tämän vuoden siivoilemalla työhuoneeni. Siivotessa ja tavaroita järjestellessäni havahduin siihen, että kaapit ja hyllyt ovat kyllä melko täynnä monenlaista materiaalia erilaisiin käsitöihin. Lisäksi kaapeista vie tilaa käsityölehdet ja -kirjat, monenlaiset työkalut ja -välineet. Harvoin ostan kankaita tai lankoja ilman suunnitelmaa niiden käytöstä. Silti kaapissa on jokunen aloittamaton lankakerä ja jonkun verran ihan uusia kankaita. Kirjontalankoja ostin jossain vaiheessa ajatuksena kirjoa kaikenlaista. Toteutus jäi. Siksi niitäkin löytyy siis aika monessa värissä. Kaikkien näiden uusien materiaalien lisäksi kaapeissa on isompia ja pienempiä kangastilkkuja, korjattavia vaatteita, monenkokoisia lankakeriä, vanhoja vaatteita ja muuta kierrätymateriaalia. Tähän tarvikemäärään kun yhdistää sen, että uusien käsitöiden tekoon ei ole aikaa kovinkaan suuria tuntimääriä, lopputuloksena on se, että vuosien myötä materiaalimäärä kaapeissa kasvaa entisestään.




Tämä tilanne on tuttu muillakin käsitöitä harrastavilla. Craft Candidate-blogin Teresan kanssa olemme samassa tilanteessa. Molemmat arvostamme ekologisuutta ja silti kaappimme pursuilevat käyttämättömistä tarvikkeista ja materiaaleista.  Siksi haluamme haastaa itsemme ja teidät, blogiemme lukijat, tänä vuonna käyttämään hamstraamiamme tarvikkeita mahdollisimman paljon. Haluamme haastaa siis siihen, että aloittaisimmekin käsitöiden suunnittelun siitä, mitä kaapista jo valmiiksi löytyy. Ja että tekisimme loppuun kaappien keskeneräiset, tilaa vievät käsityöt. Ja että toteuttaisimme ne jo suunnitellut käsityöt, joihin on materiaalitkin hankittuna. Näin toimiessamme saisimme kaapeihimme ja käsityönurkkauksiimme lisää tilaa, mutta myös monia vaatteita tai muita käsitöitä jo kerran ostetuista ja maksetuista materiaaleista.




Itse olen jo hieman aloitellut kaappien tyhjentämistä. Ensimmäinen jämälangoista neulottu villapesufestivaalihuivi on aloitettu. Tästä mainitsinkin jo lempiväri-postauksessani. Ennen joulua aloitin neulepaidan itselleni, johon ostin vain yhden kerän uutta lankaa. Suurin osa langoista löytyi siis kaapistani. Neulepaitani valmistui juuri ja siitäkin postaan lähiaikoina.

Tulen kirjoittamaan joka kuukauden alussa postauksen aiheesta, raportoin ehkä aloitetuista tai valmistuneista kaappien materiaaleista tehdyistä käsitöistä. Näihin #kässähamsterihaaste2019- postauksiin sinä voit myös linkittää oman postauksesi joko Teresan ja minun blogeihin. Tämän postauksen alla oleva linkki on voimassa helmikuun loppuun asti. Jos jaat oman postauksesi, käythän myös mahdollisuuksien mukaan kurkkaamassa ja kommentoimassa muidenkin blogeja. Jäämme Teresan kanssa innolla odottamaan teidän valmistuvia käsitöitä ja myös omien kaappiemme tyhjentymistä. Voit myös postata haasteeseen liittyen muistakin asioista kuin valmistuneista käsitöistä. Inspiraatiota voi jakaa myös Instagramin puolella käyttämällä hastagia #kässähamsterihaaste2019.

Mikäli sinulla tulee aiheesta kysyttävää, laita Teresalle tai minulle sähköpostia. Blogiemme etusivuilta löytyy yhteystiedot. 



Ihania talvisia pakkaspäiviä ja inspiroivia hetkiä omien materiaalivarastojen parissa <3



Inlinkz Link Party

Kommentit

  1. Pakko kommentoida, että sulla on ihanan näköinen koti siellä kuvissa taustalla!

    VastaaPoista
  2. Kauniita kuvia... ihania kankaita ja lankoja sinulla siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Siksi tämä haastekin on heitetty, että kaappien kätköissä, piilossa olevat ihanat kankaat ja langat pääsisivät käyttöön.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h