Siirry pääsisältöön

Kässähamsterihaaste- huhtikuu

Kässähamsterihaasteen innoittamana olen tehnyt monenlaista viimeisen kuukauden aikana. Maaliskuun alussa esittelin langanlopuista neulomani Villapesufestivaali-huivin. Ompelin mustan perusmekon messuostostrikoosta ja toisen trikoomekon Ommellisen värikkäästä kankaasta. Ompelin myös vanhoista neuleista leikatuista paloista uuden neulepaidan. Merinovillaneuloksesta, jonka olin ostanut syksyllä, ompelin neuletakin ja paidan. Esittelen nekin, kunhan saan kuvattua.

Tämän talven pakkasien aikaan työkaverini oli pukeutunut ihanan värikkääseen kirjoneulevillatakkiin, joka oli neulottu Seitsemän veljestä- langasta. Minulla on vuosien aikana kertynyt sukkien neulomisesta jääneitä langanloppuja aika paljon. Neuloin jo kauan sitten raitasukat langanlopuista, mutta eihän niihin paljon lankaa kulunut. Vuosi sitten aloitin neulomaan niistä myös torkkupeittoa, mutta se sitten jotenkin jäi ihan alkuvaiheeseen. Innostus loppui, malli ei oikein ollutkaan kiva ja toinen, parempi torkkupeitto päätyi jo sohvallemme. Postasin keskeneräisestä torkkupeitosta täällä. Päätinkin purkaa aloitetun torkkupeiton ja kasata kaikki Seitsemän veljestä- lankani yhteen. Löysin yhteensä lähes 900 g eri värisiä lankoja, joista aloin suunnitella kirjoneuletakkia. Selasin Novitan lehtiä ja löysin kivan neulepaidan ohjeen, jonka päätin muokata neuletakiksi. 


Aloitin siis neuletakkini neulepaidan ohjeella, joka löytyy Novitan lehdestä 3/2016. Lisäsin etukappaleen keskelle muutaman nurjan silmukan ja aion kokeilla ensinmmäsistä kertaa steekkausta, eli neuleen valmistuttua ompelen ensin ompelukoneella ja sen jälkeen leikkaan saksilla etukappaleen keskeltä kahtia. Kirjoneuletta kun on paljon helpompi neuloa pyörönä.


Olen neulonut kirjoneuletta viimeksi useita vuosia sitten ja aloitus tuntuikin vähän hankalalta. Vasta kuvassakin näkyvässä punaisessa osiossa opin neulomaan niin, ettei nurjalle puolelle jäävä lanka jää liian löysälle. Toivottavasti viimeistelyvaiheessa neulepinnan saa kuitenkin tasaiseksi kostuttamalla.


Kirjoneuleen neulominen on hyvin koukuttavaa. On mielenkiintoista seurata kuvioiden muodostumista ja värien sopimista yhteen. Usein on olo, että vielä yksi kierros. Neuletakki onkin edistynyt mukavasti. Olen neulonut sitä alle kaksi viikkoa ja nyt ollaan kainaloissa. Ajattelin jatkaa kirjoneuletta niin kauan kuin eri värisiä lankoja riittää.


Mitä sinä olet tehnyt kaappien materiaaleista tai onko keskeneräisyyksiä valmistunut? Alla olevan linkin kautta voit jättää oman blogipostauksesi muille luettavaksi. (Äläkä välitä, vaikka linkkinappulassa lukee Ohh no! Se toimii kyllä.) Olisi kiva, jos kommentoisit myös muiden postauksia. On ollut mukava huomata, että hamstraus on monelle käsitöbloggarille tuttu juttu ja ihanaa, että haaste on innostanut teitä. Samasta linkkinappulasta pääset myös vain lukemaan nämä muiden postaukset. Joukkoon saattaa ilmestyä joku mainospostaus, joita en valitettavasti pysty poistamaan. Ilmaisissa ohjelmissa on tällaiset haittapuolet. Jos kiinnostaa, voit myös liittyä kässähamsterihaasteen facebook-sivulle. Siellä onkin ollut kivoja ja inspiroivia kuvia teidän upeista, valmistuneista käsitöistä.

Kässähamsterihaasteesta voit lukea lisää täältä. Maaliskuun postaus aiheesta löytyy täältä. Olen toteuttanut ja ideoinut kässähamsterihaasteen yhdessä Craft Candidate-blogin Teresan kanssa. Teresan blogiin pääset tästä.

Innostavaa huhtikuuta teille kässähamsterihaasteen parissa!




You are invited to the Inlinkz link party!
Click here to enter

Kommentit

  1. Onpas kivan näköinen neuletakki tuloillaan. Tuota steekkausta minunkin pitäisi kokeilla... jäänpä seuraamaan, miten sinulla onnistuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän olla nopea ja saada neuletakin valmiiksi ennen kuin kesäisemmät käsityöt alkavat innostamaan. Steekkaus todellakin on uutta ja jännittävää. Raportoin kyllä asiasta, kun on jotain kerrottavaa.

      Poista
  2. Värikäs ja lämmin neuletakki. Varmaan saamme nähdä sen myös valmiina?
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti Kaija! Yritän saada sen valmiiksi. Aikataulua ei ole, eikä siis mitään kiirettä. Mutta esittelen sen kyllä myöhemmin. Samoin sulle, mukavaa viikkoa!

      Poista
  3. Muakin vähän hotsittais kutoa kirjoneuletakki seiska veikan jämistä, kun Hupistatrallaan Terhi oli tehnnyt niin ihanan Muita Ihania-neuleen. Yritän kovasti pitää pääni kylmänä, kuunnella järjenääntä, minkä mukaan mulla on jo ihan tarpeeksi ideoita toteutettavaksi. Mutta ei ole helppoa, kun sinäkin tarjoat tällaisia houkutuksia... Äh. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ole hyvä vaan ;-D Mutta jos nyt et pysty kuuntelemaan järjenääntä ja intoudut neulomaan kirjoneuletakki, voithan aina laittaa kaikki kiireet ja muut ongelmat minun syyksi, eikö.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h